Hotelli Flanagans (Åsa Hellberg) vie meidät miesten hallitsemaan liike-elämään 1940-luvun lopulta 1960-luvulle. Nuori Linda Lansing on elänyt nuoruutensa isoäitinsä kanssa pienessä Fjällbackan kylässä Ruotsissa. Hän on toki oleillut vuosittain myös lyhyen ajan isänsä luona Lontoossa, jossa tämä omistaa hotelli Flanagan'sin. Vaikka isä on aina yrittänyt heidän ollessaan yhdessä puhua tytölle hotellista ja sen tulevaisuudesta, Linda ei ole halunnut asiaa ajatella, kunnes isä sairastuu ja kuolee melko pian 21-vuotiaan Lindan päästyä hänen luokseen. Hotellin enemmistöosakkuus jää Lindalle, muina omistajina tämän serkut Laurence ja Sebastian, joiden mielestä Lindan pitää myydä osuutensa heille, eihän nuori nainen voi hoitaa rahavaikeuksissa olevaa hotellia. Lindan pähkäillessä asiaa isänsä lakimiehen ja ystävän Anders Martinin kanssa hän tutustuu virkistävään nuoreen naiseen Maryyn, tulevaan Lady Carlisleen. Tästä tulee Lindan läheinen ystävä ja toveri hotellin nostamisessa maineeseen Lindan alaisuudessa. Myös isoäiti saapuu Lontooseen auttamaan Lindaa. Lindan on todistettava kykynsä sekä henkilökunnalleen että miehiselle asiakas- ja yritysmaailmalle. Petyttyään rakkaudessa Linda nai jo vanhemman, leskeksi jääneen Anders Martinin ja omistautuu kokonaan hotellille ja sen nostamiselle menestystarinaksi siitä huolimatta, että serkut yrittävät sabotoida hänen toimintaansa. Kirjan alussa ja lopussa hypätäänkin 1960-luvulle, jolloin Flanagan's ja Linda ovat arvostettuja ja kunnioitettuja, mutta joita edelleen pidetään naisjohtajansa ansiosta jotenkin erikoisina. Leskeksi jäänyt Linda toivoo elämäänsä myös rakkautta ja kamppailee edelleen serkkujensa haittaamisyrityksiä vastaan.
Kirjassa saamme tutustua myös muihin voimakkaisiin naishahmoihin kuten värilliseen Elinoriin, joka on järkevyytensä ja taitojensa johdossa vähitellen ylenemässä hotellin hierarkiassa sekä vasta saapuneeseen maalaistyttöön Emmaan, joka on karannut uskonnollisesta kodistaan kaupunkiin ja aikoo vakaasti menestyä kaupungissa.
Helmet lukuhaaste kohdat 3, 5, 6, 7, 11, 38, 43
Hotelli Flanagansin naiset (Åsa Hellberg) jatkaa vahvojen naisten tarinoita 1960luvulta 1980-luvulle. Linda Lansing on kohdannut elämänsä rakkauden ja on palannut takaisin juurilleen Ruotsiin. Harkittuaan asioita hän on myynyt hotellista osuudet työntekijöilleen Elinorille ja Emmalle toimien taustalta edelleen yhdessä Mary Carlislen kanssa naisten neuvonantajina. Elinor ja Emma ovat molemmat naimisissa ja kummallakin on yksi tytär. Emmalla on ollut myös poika, mutta tämä on kuollut tapaturmaisesti nuorena. Naiset ovat omistautuneet täysin hotellille niin paljon, että kummankin perhe tuntee olevansa toisella sijalla. Kylmältä tuntuvalla Elinorilla on kuitenkin häntä rakastava rikas aviomies ja tytär Billie, kun taas Emman tytär Frankie jumaloi isäänsä ja tuntuu inhoavan äitiään. Tosin molemmilla naisilla,
varsinkin Emmalla, on omat synkät, heidän käytöksiinsä vaikuttavat salaisuutensa. Kun tytöt alkavat itsenäistyä ja ottaa pesäeroa vanhempiinsa, myös avioliitot alkavat natista liitoksissaan ja salaisuudet uhkaavat paljastua. Myös hotellin on aika siirtyä modernimpaan toimintaan ja se vie paljon naisten aikaa, vaikka heillä ovat suurissa päätöksissä edelleen apuna Linda ja Mary.
Samalla, kun tarina seuraa Emmaa ja Elinoria ja heidän perhettään ja salaisuuksiaan, lukija pääsee kipuilemaan tyttärien Billyn ja Frankien itsenäistymisen kanssa. Ahkera ja kiltti Billie lähtee Ruotsiin yliopistoon opiskelemaan liiketaloutta, mutta löytääkin yllätyksekseen kutsumuksensa aivan muualta. Villi ja hurjapäinen Frankie taas lähtee kokeilemaan siipiään aivan liian aikaisin, polttaa ne ja muuttaa Ranskaan isänsä kanssa. Siellä tyttö vähitellen kasvaa, kiinnostuu isänsä ravintolan liiketoiminnasta ja tajuaa syyt siihen, miksi hän inhoaa äitiään niin paljon.
Molemmissa kirjoissa pääosaa esittävät voimakkaiksi kasvavat naishahmot. Erityisesti Åsa Hellberg valoitta sitä, kuinka vaikeaa on ollut aikanaan ja osittain vieläkin olla naisjohtaja ja sovittaa yhteen yksityiselämä ja johtajuus. Vaikka kirjan mieshahmotkin ovat lukemisen arvoisia, he jäävät ajoittain täysin taka-alalle varsinkin 1. osassa. Näiden naishahmojen elämää tuntuu myös hallitsevan taistelu asemastaan ja samalla arvostaan. Olin kuitenkin viettänyt pitkän pätkän raskasaiheisten kirjojen parissa, joiden lomaan nämä kaksi kirjaa toivat hieman kevennystä. Sarjaan on odotettavissa joskus vuodenvaihteessa vielä 3. osa, jonka puitteissa siirrytään vähitellen nykyaikaan.
Helmet lukuhaaste kohdat 3, 7, 9, 38, 43
Mehiläisten kuolema (Lisa O'Donnell) -kirjan kannessa on esittelyteksti "Tänään on jouluaatto. Tänään on minun syntymäpäiväni. Tänään minä täytän viisitoista. Tänään minä hautasin vanhempani takapihalle. Eivät olleet rakkaita vanhempia.". 15-vuotias Marnie ja pari vuotta nuorempi Nelly löytävät isänsä Genen kuolleena sängystään ja äiti Izzyn hirttäytyneenä ulkovarastosta. Vanhemmat ovat olleet narkkareita ja alkoholisteja, huumekauppiaita ja lapsia on aina laiminlyöty. Silti he ovat toimineet jonkinlaisena nimellisenä suojana viranomaisia ja huostaanottoa vastaan. Niinpä tytöt päättävät salata kuolemat ja hautaavat heidät pari viikkoa kuoleman jälkeen salaa talon pihaan ja istuttavat päälle laventelia. Kaikille uteliaille he kertovan vanhempien matkustaneen Turkkiin. Tytöistä vanhempi Marnie on nero, joka ei osaa kuitenkaan käsitellä tunteitaan ja on lujasti luisumassa vanhempiensa viitoittamalle tielle. Nelly taas on pikkuvanha kirjaviisas, joka ei pysty tunnustamaan arkielämän tosiasioita kuten kuukautisia ja huumerahoja. Marnie on lujasti päättänyt suojella sisarusten itsenäistä elämää ja omituisena pidettyä pikkusiskoa. Tyttöjen naapurissa asuu koiransa kanssa vanha homomies, seksuaalirikollisena aikoinaan tuomittu ja aiemmin partnerinsa menettänyt Lennie. Hän kiinnostuu tytöistä, alkaa vähitellen ruokkia ja valvoa tyttöjä ja ottaa heidät lopulta perheekseen. Lennieltä tytöt oppivat sitä, mitä vanhemmuuden ja perhe-elämän pitäisi olla eli suojelua, säännöllisyyttä, rajoja, kehuja ja rangaistuksia. Mukana tyttöjen kasvussa on myös siirtolainen, entinen opettaja ja nykyinen huumekauppias Vlado, joka katkaisee Marnien ansaitsemismahdollisuudet huumekaupan ja itsensä myymisen saralla ja palkkaa tämän siivoojakseen. Valitettavasti kuvaan putkahtaa myös tyttöjen isoisä Robert T. MacDonald, mies joka aikanaan oli armoton juoppo ja heidän äitinsä pahoinpitelijä ja joka väittää nyt olevansa parantunut alkoholismista ja tulleensa uskoon. Kun Lennie alkaa vähitellen kärsiä yhä enemmän salaamastaan dementiasta, isoisä pakottaa tytöt luokseen asumaan haluten kuitenkin valtaansa vain sopeutuvaisen Nellyn ilman hankalaa Marnieta. Mutta Marnielle sisaren suojeleminen ja parin yhdessä pysyminen on edelleen kaiken edellä.
Kirjassa pidin ensinnäkin siitä, että kirjan kerronta etenee kolmen kertojan, Marnien, Nellyn ja Lennien kertomana. Jokaisen vuorollaan kertoma pätkä vie tarinaa eteenpäin eri näkökulmista ja siten laajentaa kertomuksen perspektiiviä. Lisäksi tarina valottaa sitä, että hyvä vanhemmuus ja turvallisuuden tunne eivät vaadi suuria tekoja, vain sitä peruskauraa eli ruokaa, lämpöä, tasaisia oloja, rajojen asettamista ja läksyjen teon ja olinpaikan valvontaa. Ja aina tarvittaessa kuuntelijaa ja pikkuleipiä kaakaon kanssa. Sitä mukaan, kun kirjan tilanne eskaloituu ja tyttöjen salaisuuden piilottaminen alkaa vaikeutua, tilanteet muuttuvat yhä makaaberimmiksi ja joskus jopa humoristisen karmeiksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tulin lukeneeksi kirjan. Se valotti paljon vähäosaisten ja väärinymmärrettyjen ihmisten elämää.
Helmet lukuhaaste kohdat 4, 6, 7, 19, 28, 29, 32, 43, 45
Kristiina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti on tervetullut :)