Translate

Hae tästä blogista

perjantai 10. kesäkuuta 2022

Assyria, New York ja Tallinna

Hajusteentekijän tytär
(Kaisa Åkerman) kuljettaa lukijan muinaiseen Assyriaan ja sukujuonitteluun. Kirjan alkaa, kun assyrialainen Namirtu synnyttää tyttären, Iillussan. Tytär on heti tulenjumalan merkitsemä, koska tämän toinen puoli kasvoista ja vartalosta on punainen. Namirtu pakenee syrjäiselle seudulle kapakan emännöitsijäksi, opettaa siinä ohessa tytärtään ammattiinsa, hajusteentekijäksi ja samalla suojelee lasta kaikelta ulkopuoliselta. Mukana matkassa ovat olleet Namirtun orja Qualissu ja tämän kuoltua Iillussan paras ystävä ja auttaja, Qualissun poika ja orja Erenu. Eräänä päivänä majataloon saapuu kauppaa tekemään egyptiläinen kauppias/kaupparenki Horus/Ahuru. Iillussa toivoo, että häneltä saisi jatkossa hajusteiden tekoon uusia, eksoottisia aineksia. Samalla kaukaisen, rikkaan maan matkaaja kiinnostaa häntä myös ihmisenä ja miehenä. Namirtu on aina tyttären lapsuudesta asti kertonut omistamastaan savitaulusta, joka määrittää tyttären tulevaisuuden tämän ollessa valmis siihen. Taulun Iillussa tuntee ennestään, sen sisältöä ei. Ainoa, minkä äiti on kertonut on se, että Iillussan isän sukulaiset ja papit etsivät tyttöä eivätkä toivo tälle hyvää. Kun etsijät murhaavat Namirtun, Iillussan kuljettaa turvaan Heettiin Ahuru. Siellä tyttö joutuu kapakkapalvelijaksi, aiotaan naittaa kapakoitsijan juopolle pojalle ja pakenee Egyptiin Heetin prinsessan Maathorneferuran henkilökunnan mukana. Hän kohtaa matkalla vainoojansa ja perillä taas Ahurun. Mikä on salaperäisen, kaikkien havitteleman savitaulun sanoma ja Iillusian todellinen asema?
Historialliset romaanit ovat yksi heikoista kohdistani. Hyvä tai huono, aina kiinnostava. Tämä kertomus tosin kuuluu sarjaan hyvä. Koska olin aiemmin lukenut Christian Jacq:n Ramses-sarjan, kirjan toisen puolen tapahtumilla heettiläisestä prinsessasta matkalla Egyptin kuningattareksi oli minulle jo tuttu. Tosin eri lailla kuin tässä kirjassa. Kirjan vahvuus perustuu kirjoittajan Assyrian-tuntemukseen. Sen sijaan muiden maiden tapahtumat voi nähdä myös eri lailla, perustuen siihen, mihin on aiemmin lukemalla perehtynyt. Kuitenkin kirja tempaisi mukaansa alusta lähtien, niin kuin hyvin "kuvitettu" historia yleensä. Toivottavasti kirjoittaja jatkaa Assyriaan sijoittuvilla tarinoilla, vaikkapa jatkolla Iillussa tarinalle tai muilla vastaavilla teoksilla.

Uskoisin, että jokainen muistaa kirjan Paholainen pukeutuu Pradaan. Tai elokuvan pääosissa Meryl Streep ja Anne Hathaway. Nyt, 19 vuotta myöhemmin kirja sai jatko-osan, Paholainen puuttuu peliin (Lauren Weisberger). Emily Charlton on 36-vuotias, asuu yhdessä miehensä Milesin kanssa Los Angelesissa ja toimii tunnettuna julkkisten skandaaleilta pelastajana Runaway-uransa jälkeen. Tosin hän on saanut alalle kilpailijan, somevaikuttaja Olivia Bellen. Uudenvuoden aattona Emily matkustaa New Yorkiin pelastamaan teinijulkkista skandaalilta, mutta tämä päättääkin kääntyä Olivian puoleen. Emily taas menee kyläilemään ystävänsä Miriamin, entisen huippuasianajajan ja nykyisen Greenwichissä asuvan kahden lapsen hieman lihoneen kotiäidin luokse. Yhdessä he lukevat lehdestä ystävättärensä Karolinan rattijuoppouspidätyksestä. Tapauksessa Karolina kuljetti aviomiehensä poikaa Henryä ystävineen, kun poliisi nappasi hänet melkein kotipihalla putkaan rattijuoppona. Kun käy ilmi, että juttu on lavastettu ja kaiken takana on mies, Karolinan aviomies senaattori Graham Hartwell, joka haluaa syyn avioeroon naidakseen entisen presidentin tyttären Regan Whitneyn, naiset liittoutuvat selvittääkseen Karolinan syyttömyyden, Grahamin niljakkuuden ja Henryn huoltajuuden. Samaan aikaan Runawayn päätoimittaja Miranda Priestly haluaa Emilyn takaisin lehden palvelukseen hoitamaan Met-gaalan järjestelyt. Se on vain vähän liikaa Emilylle, jolla on kädet täynnä Karolinan auttamista ja omaa elämäntilannettaan. Miles ja Emily kun ovat keskustelleen lapsen hankkimisesta, mutta Emilya ei asia kovasti innosta. 
Jatko-osa on jatko-osa. Mutta ilokseen tätäkin lukee. Kun girl-power yhdistyy nilkkimiehen paljastamiseen, niin syntyy selvää jälkeä, jossa ukot häviävät. Samalla järjestellään lähiö-äitien elämää, avioliittoja ja suhdeongelmia. Kesälukemista, jos mikä.

Ilolinnut
(Mart Sander) johdattaa meidät Tallinaan Eletään kriittisiä aikoja v. 1939, jolloin Neuvostoliitto sai hallintaansa Viron. Rouva Kukk on pitänyt ilotaloa tai oikeammin Herrainklubia, jossa työskentelivät neidit Renate (sihteeri), Linda, Vivian, Monika ja Anastasia. Kirjan alussa he muuttavat hienoon, entiseen Falkenbergin taloon Tallinnan syrjäkujilta ja muuttuvat kunnianarvoiseksi taloksi. Rouva Kukki johtaa kanatarhaansa kuin äiti ja suree syvästi, kun yhden hänen tytöistään, Helsinkiin matkalla olleen Marian kone ammutaan alas ja Maria yhdessä vakoilija Henry Antheilin kanssa menehtyy kuljettaessaan mm. Viron kultaa Suomeen. Koko ajan rouva Kukkia pitää kasassa hänen rakastajansa ja Viron hallintokoneistonsa mukana oleva ja tietoja toimittava lähetystöneuvos Metsla, talon suojelija. Kun valtaosa kävijöistä muuttuu virolaisista ja ulkomaalaisista venäläisiksi (kyseessä ei enää ole ilotalo vaan punalippujen ompelimo), kanatarha yrittää sopeutua ja integroitua.
En kerta kaikkiaan malta odottaa jatkoa rouva Kukkin talon tarinalle. Tämän kaltaista ruohonjuuritason historiaa meidän on syytä lukea ja siihen perehtyä.

tiistai 7. kesäkuuta 2022

Kesäkuu - June

 
Sheep

Avustavan puistotyöntekijän työhön kuuluu kaupungin viheralueiden hoito- ja kunnossapitotehtävät. Ajankohta: kesäkuu
- Vaasan kaupunki kesätyötekijät toimenkuvaus

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Join-our-weekly-link-party-each-week-starting-MondaysPieni Lintu - MakroTex challenge image-in-ing: weekly photo linkup

maanantai 6. kesäkuuta 2022

Vantaalla ja Vaasassa

Olen juuri viettänyt viikon pääkaupunkiseudulla. Luulisi, että kamerani muistikortti olisi täynnä kvia paikoista ja tapahtumista siellä. Mutta ei ole. Matkani tarkoitus oli visiitti 95-vuotiaan äitini luona, jossa siivosin ja laitoin ruokia koko viikon. Mielenkiintoisin kuvauskohde viikon aikana oli sorsaherrapari läheisellä, melkein tyhjäksi kuivuneella lammikolla. Muun ajan kuurasin ja paistelin.

Yksi viikon päätehtävistäni oli viedä rollaattorilla liikkuva äitini päivittäin kävelylenkille läheiseen puistoon. Huomasin tänä aikana, että en ollut ainoa mummontaluttaja Vantaalla. Käydessäni asioilla noteerasin, että n. joka toinen päiväkävelijä pari oli rollaattorilla liikkuva henkilö joko nuoremman tai vanhemman saattajan kanssa.

Pääsin minäkin aika lähelle jotain tapahtumaa viikon aikana. Kävellessämme lauantaina (kotiinlähtöni aatto) huomasimme, että puistossa tapahtuu jotain, Kysyttyäni, mitä sinne pystytetään, sain tietää, että sunnuntaina puistossa on Louhela Jam pääesiintyjänään Dingo ja useita muita artisteja. Joten melkein muttei ihan. Sunnuntaina kun istuin jo junassa matkalla kotiin. Veljeni tyttö lapsineen ja jopa mummi sen sijaan kävivät katsastamassa tapahtuman.

Lähtiessäni Vaasasta ajoi bussilla suoraan Matkakeskuksen (aseman) viereen ja menin junalle. Takaisin tullessani minun piti kulkea jalan asemalta torin laitaan bussipysäkille. Silloin huomasin massiiviset rakennustyöt Hovioikeudenpuistikolla aseman edessä. Siinä sitten täristin matkalaukun kanssa ensin läpi risteyksen, jossa ei tiennyt, missä kulkivat autot ja missä jalankulkija. Sen jälkeen mentiin pitkin katua, joka oli kaivettu auki. Tuli tavarakärryjä raahatessa mieleen, että enpä haluaisi olla turisti, joka tulee kaupunkiin. Laukusta meinasi irrota pyörät, kulku oli sekavaa ja huippuepäsiistiä. Muualta Vaasaan matkustavana olisin eksynyt heti alussa. Ei hyvä kuva kaupungistamme.


Kristiina

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Fiktiota ja faktaa - rikoksia ja lääketiedettä

Oma kirjastomme aukesi taas vapun jälkeen ja ensimmäisessä erässä saapui luettavaksi Yksi miljoonasta (Jenni Kokander). 8-vuotias Mikael on aamulla lähdössä kouluun, kun hän löytää pyöräkellarista kuolleena lentoemäntä Orvokin. Mikaelin kotiasioissa on salattavaa, joten poika piiloutuu. Asian tutkijaksi määrätään poliisista Siivola ja avustamaan psykologi Johannes. Poliisia psykologina aiemmin avustanut entinen lastensuojelun ja nykyinen vankilan sosiaalityöntekijä Kaisa Halla haluaisi olla mukana tässäkin tutkimuksessa, mutta hänet määrätään vain löytämään Mikael. Kirjassa käydään läpi Orvokin elämää sekä hänen työtovereittensa ja itsemurhan tehneen veljensä Kuisman vaimon/Orvokin parhaan ystävän Veeran kautta että takautumina Orvokin itsensä elämänä. Mikael pohtii myös sekä takautumina että nykyhetkessä elämäänsä ja tapahtumia. Kaisa Halla, sosiaalityöntekijä, joka haluaisi auttaa mutta katselee kaikkia "tapauksiaan" oman elämänsä ja sen tapahtumien perusteella, turhautuu moneen kertaan ja pääsee lopulta tutkimuksiin intensiivisemmin mukaan. Kaisasta taas Mikael ei voi olla syyllinen murhaan vaan poika pitää ehdottomasti pelastaa elämänsä kadottaneelta äidiltään ja vain Kaisa voi sen tehdä. Vaikka Mikael ei itse halua tulla autetuksi vaan haluaa pitää kasassa oman elämänsä äitinsä kanssa talomies-Rainen avustuksella. Kaiken aikaa ihmetellään, miten juuri Orvokki tuli murhatuksi?
Jälleen kerran käsissäni oli kirja, jossa jokaisella henkilöllä oli tilanteeseen vaikuttavia ja niitä vaikeuttavia ongelmia. Psykologi Kaisa, joka halusi auttaa autettavia omasta ajatusmaailmastaan lähtevällä tavalla, vaikka autettavat eivät haluaisi apua ja vaikka hänen mielestään avusta ei juuri ollut hyötyä. Mikael, joka huolehti todellisuudesta irtautuneesta äidistään ja joka ei halunnut muiden tietävän tai auttavan. Raine, joka oli yksinäinen, mutta avulias ja halusi olla hyödyksi. Siivola, joka päätti poliisitutkintansa jossain vaiheessa syyllisen ja halusi psykologin sen jälkeen etsivän todisteita, jotka vahvistivat hänen epäilynsä ja joka ei halunnut muunlaista apua tutkintaansa sotkemaan. Orvokki, jolle vaikean lapsuuden ja koko elämän ajan paras ystävä oli ollut veli Kuisma, kunnes tämä teki itsemurhan. Jäljelle jäi nuoruudesta asti paras ulkopuolinen ystävä ja veljen vaimo Veera. Orvokki eli omanlaistansa kurinalaista mutta alkoholintäytteistä elämää. Koko kirja on täynnä todella mutkikkaita ihmisiä ja ihmissuhteita, ongelmallisuutta ja sattumia.
Helmet lukuhaaste kohdat 6, 11, 19, 28, 43, 46, 49
 
Tutkinnassa rikos
(Asko Sole) kokoaa yhteen True Crime-tyyliin todellisia rikostarinoita Suomesta tai suomalaisten tekeminä ulkomailla. Tarinat on jaettu neljään kategoriaan: henkirikokset, naisten tekemät rikokset, huijaukset ja virheelliset tai keskustelua herättäneet tuomiot. Tapauksista pääosa on 1900- luvulta, mutta mukaan mahtuu rikoksia myös 2000-luvulta ja muutama joka 1800-luvulta. Rikokset, joista kerrotaan, ovat tapahtuneet pääosin Suomessa, mutta mukaan mahtuu sellaisiakin kuten Aileen Wuornos ja Juha Valjakkala, joissa tapauksissa suomalaissyntyinen henkilö teki rikoksensa ulkomailla. Jokaisesta kategoriasta löytyy tapauksia, joista en ollut koskaan kuullutkaan (yleensä tapaukset olivat tuolta 1960-80-luvuilta) ja sellaisia, joista varmaan kaikki ovat kuulleet. Ainakin Bobrikovin ja Ritavuoren murhat, Kampin ampumaratasurmat, Aarnion tapaus tai Bodomin ja Kytäjän murhat, Auervaara ja WinCapita. Tarinat ovat lyhyitä ja ytimekkäitä ja perustuvat ajan julkaisujen kirjoituksiin, arkistomateriaaliin ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Lukiessa välillä palasi mieleen "vanhat ajat", kun tuomioina oli kuritushuonetta ja kansalaisluottamuksen menetys tai ajat ennen minua, kun noitia ja muita pahantekijöitä tuomittiin mestattavaksi tai muuten tapettavaksi. Laaja aika- ja tapausskaala voi välillä aiheuttaa hieman sekaannusta, mutta toisaalta se antaa kuvaa ajasta ja poliisi- ja tuomioistuinlaitoksen toiminnasta. Samalla lyhyet tapauskertomukset olivat nopealukuisia ja kirja helppo lukea pätkissä.
Helmet lukuhaaste kohdat 6, 11, 14, 16, 32, 35, 43, 46, 49

Raskaampaa sarjaa oli naista lääketieteen historiassa tarkasteleva Sairas ja viallinen (Elinor Cleghorn). Siinä hän tarkastelee sitä, miten naisia on käsitelty potilaina ja sairaina eri aikakausilla. Kirja alkaa tarkastelun antiikin Kreikasta ja jatkaa aina nykypäivään. 
Kirja on surullista luettavaa siitä, miten antiikin ajoista asti naisen pääasialliseksi tehtäväksi on katsottu lasten tuottaminen ja miten naisten sairauksia ovat melkein näihin päiviin asti hoitaneet ja niistä mielipiteensä esittäneet miehet. 1900-luvun alkuun asti naisen ruumiillisten vaivojen syynä oli melkein aina jotenkin kohtu kun taas 1850-1950 välillä naisten fyysiset vaivat ovat johtuneet jotenkin seksuaalisuudesta ja synnytyselimistä ja useimmiten niiden alkusyy on yritetty löytää psyykkiseltä puolelta, jota on vaurioittanut ajattelu, jokin muu toiminta kuin kodin- ja lastenhoito, liika seksuaalisuus ja ylipäätänsä naisen heikkous ja viallisuus. Aika pitkälle nykyajan läheisyyteen lääketieteessä sanansa oli sanottavana vain miehillä ja he julistivat itsensä myös naisten kaikkien vaivojen ylimmiksi asiantuntijoiksi. Tämä aiheutti pelottavia ilmiöitä kuten ajattelun, että työnteko ja ajattelu vahingoittavat naista, ollakseen täysi nainen naispuolisten yksilöiden on saatava niin paljon lapsia kuin mahdollista ja sitä tietysti vain avioliitosta, että naisten vaivat olivat kaikki heidän omaa syytään ja itse hankittuja ja että nainen ei saanut missään nimessä olla mitenkään seksuaalinen, koska silloin hän oli auttamattomasti myös epäkelpo. Myös miesten luomat hoidot olivat välillä suorastaan sadistisia, munasarjojen ja kohdun poistoja, uskoa että naiset eivät tunne kipua samoin kuin miehet, lobotomiaa, estrogeenihoitoja vaarattomina jo mielellään 30 ikävuodesta alkaen ja muuta vastaavaa.
Kun kirjassa alettiin päästä 1960-luvun paremmalle, myös sen sisältö alkoi hieman mietityttää. On toki tosiasia, että ensin naisten sairauksia tarkastelivat miehiset auktoriteetit, jotka eivät ymmärtäneet naisten sairauksia ja lasten saannin vaikutusta naisten terveyteen ja joiden perimmäinen tarkoitus oli naisten pitäminen kotona sitä hoitamassa ja sikiämässä jotta kaikki tärkeä yhteiskunnassa jäisi miehille ja joista naisten piti olla täysin riippuvaisia. Kun lopulta myös naiset pääsivät virallisesti (lapsenpäästäjät, naisparantajat ja kätilöt eivät olleet virallisia lääketieteen tuntijoita) mukaan tutkimaan ja päättämään, he olivat monesti ylä- tai keskiluokkaisia naisia ja vaikka he paransivat huomattavasti naisten sairauksien tutkimista, ymmärtämistä ja hoitoa, heidän katsontakantansa oli enemmänkin eugeniikkaan taipuvainen kuin kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja rotuihin laajentuva. Kuitenkin kirjassa keskityttiin lääketieteellisesti niin paljon juuri sukupuolisuuteen, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen, että siitä jäi paljon pois. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun naisen lääketieteellistä hoitoa käsiteltiin TVssä. Ohjelmassa tuotiin paljon esiin sitä, kuinka lääkkeiden testaus ja sairauksien ja olosuhteiden normittaminen suoritettiin paljolti miespuolisista koehenkilöistä muodostetuilla tuloksilla (toki tässäkin tuli kuvioon naisten suojeleminen lastensaajina). Näin ollen vielä nykyisinkin sekä miehiä että naisia vaivaavia sairauksia, joissa oireet on normitettu miesten mukaan (esim. sydänsairaudet ja autismi), ei usein ajoissa tunnisteta naisissa, koska naisten oireet ovat erilaisia. Tai lääkkeiden suositellut annostukset saattavat olla hengenvaarallisia naisille, koska ne on aikanaan määritelty miespuolisten koehenkilöiden mukaan. Samaa koskee muitakin suosituksia, kuten esimerkiksi työpaikan lämpötilasuosituksia (ei siis hengenvaarallinen, mutta epämukava naisille). Kaikki tämä puuttuu kirjasta. Loppu painottuu paljon naisten vaihdevuosien hoitoon estrogeenillä heti nuoruuden mentyä ohi tai ehkäisypillerin kehittämiseen, sen myöntämissyihin, synteettisen estrogeenin ja ehkäisypillereiden testauksen epäeettisyyteen ja haittavaikutusten salaamiseen ja naisten kroonisiin ja autoimmuunisairauksiin, joita ei vieläkään tunnisteta usein. Jälkimmäinen koskee myös miehiä, vaikka sairauksia esiintyykin enemmän naisilla. Sama koskee rodullista sortoa lääketieteessä. Vaikka naisia ja naisten sairauksia on pitkälti käsitelty lääketieteessä lasten saannin ja naisten sortamisen näkökulmasta, painotusta olisi voinut muuttaa muuallekin kuin "seksin" puolelle. Sitä jäin kirjassa kaipaamaan, sillä naisten kohtelusta lääketieteessä löytyy muutakin negatiivista tai sukupuoliasioihin liittyvät asiat.
Helmet lukuhaaste kohdat 4, 6, 14, 27, 43

Kristiina