Kuukausikollaasi Lokakuu 2022 - A Month in collage October 2022

 

Lisää kollaaseja löydät täältä:

Halloween on käsillä

Virallisesti Halloweenia vietetään huomenna, mutta päätin itse hieman irrotella jo tällä viikolla. Meillä Suomessa vietetään syksyisin sadonkorjuujuhlaa, mutta Halloween kummitusteemoineen yrittää kovasti korvata sen. Halloween-ruoka on periaatteessa täysin tavallista syksyistä ruokaa, jota hieman terästetään teemakoristelulla. Minäkin käytin esim. keitossa kuukausi aiemmin REKOsta hankkimiani uuden sadon keltajuuria, rekvisiitaksi sopivat hyvin sormikeksit.

Keltajuurikeitto

öljyä 

500 g keltajuuria

250 g perunaa

1 sipuli

1-2 valkosipulin kynttä

1 l vettä

2 kasvisliemikuutiota

0,5 tl kurkumaa

mustapippuria

1 rkl sitruunamehua

200 g sulatejuustoa

Kuori keltajuuret, perunat ja sipuli. Paloittele ne. Murskaa valkosipuli(t).

Lämmitä öljy kattilassa ja kuullota sipulia keskilämmöllä (3-4) 2-3 min. Lisää kattilaan peruna- ja keltajuuripalat ja jatka kuullottamista n. 10 min. Lisää kattilaan kuullotuksen lopussa valkosipuli.

Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutiot, mausteet ja sitruunamehu. Kiehauta ja anna poreilla, kunnes vihannekset ovat kypsiä (n. 15 min).

Lisää joukkoon sulatejuusto ja anna kiehua, kunnes juusto on kokonaan sulanut keittoon. Tarkista maku.

 

Keiton kanssa on kiva syödä sämpylöitä tai keksejä, ja koska Halloween kummittelee, tein keiton kaveriksi sormijuustokeksejä. Tosin sen huomasin, että ensi kerralla mausta keksejä hieman yrteillä (esim. timjami) ja valkosipulijauheella.

 

Sormijuustokeksit

1,5 dl vehnäjauhoja

0,5 tl suolaa

100 g cheddar-juustoraastetta

50 g voita tai leivontamargariinia

1 rkl kylmää vettä

kuorittuja manteleita

 

Sekoita kulhossa jauhot, suola ja juustoraaste. Paloittele joukkoon huoneenlämpöinen rasva ja nypi ainekset sekaisin.

Lisää vesi ja vaivaa seos tasaiseksi taikinaksi. Laita taikina pussiin tai kiedo tuorekelmuun ja nosta se jääkaappiin min. 0,5 tunniksi.

Pyörittele taikina jauhotetulla tai silikonialustalla n. 2,5 cm paksuiseksi pötköksi. Jaa pötkö 8 cm osiin eli sormiksi. Asettele sormet leivinpaperilla peitetylle leivinpellille ja paina jokaiseen sormeen kynneksi yksi kuorittu manteli (varmistaaksesi kiinnityksen voit pudottaa kynnen alle tipan kananmunaa). Voit painella veitsellä sormiin myös ryppyjä.

Paista sormia 200 ºC uunissa keskitasolla 12-14 min.

Alkuperäinen resepti: https://www.arla.fi/reseptit/karmivat-halloween-sormikeksit/

Kun kerran kurpitsaa riitti, niin sitä piti laittaa myös salaattiin. Alun perin tähän ruokaan olisi pitänyt käyttää vaaleaa misoa, mutta kummasti kurpitsa maistui myös tummalla versiolla.

 

Kurpitsa-misosalaatti

n. 600 g myskikurpitsaa

2 rkl (vaaleaa) misotahnaa

1 rkl seesamöljyä

1 rkl vettä

salaattia

50 g babypinaattia

suolapähkinöitä

Kastike:

0,5 mietoa punaista chiliä

2 rkl (oliivi)öljyä

1 rkl limetin mehua

0,5 tl limetin kuoriraastetta

1 tl hunajaa tai sokeria

0,5 tl suolaa

mustapippuria 

Halkaise kurpitsa pitkittäin. Kaavi pois siemenet (voit paahtaa ne uunin jälkilämmössä). Leikkaa kurpitsa viipaleiksi ja levitä viipaleet leivinpaperilla peitetylle leivinpellille.

Sekoita misotahna, öljy ja vesi. Sivele tahnaa pullasudilla kurpitsaviipaleiden molemmille puolille.

Paahda kurpitsat 225 ºC uunissa keskitasolla, kunnes ne pehmenevät ja paahtuvat hieman. Jäähdytä.

Mittaa kastikeainekset kannelliseen lasiastiaan ja ravista sekaisin. 

Revi salaattikulhoon tai tarjoiluastiaan salaatit ja lisää pinaatit. Valuta niiden päälle kastike. Nostele kurpitsapalat päälle ja ripottele koristeeksi murskattuja suolapähkinöitä.

Alkuperäinen resepti: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/miso-kurpitsasalaatti

 

Viikonloppu sopii television katselemiseen ja mukavan iltapalapiirakan nauttimiseen. Tällä kertaa valitsin nopean vaihtoehdon eli valmistaikinaan tehdyn pizzapiirakan. Omaan piirakkaani käytin itse tehtyä tomaattisosetta sipuleineen ja yrtteineen, jota oli pakastimessa. Yhtä hyvin tilalle voi laittaa paseeratusta tai murskatusta tomaatista tehtyä kastiketta, kunhan sen keittää hyvin kokoon. Tai valmispastakastiketta.

Metvurstipizzapiirakka

1 (600 g) iso lehtitaikinalevy

tomaattisosetta

2 dl juustoraastetta

6-8 metvurstiviipaletta

(kuutioitua paprikaa)

Voiteluun:

kananmunaa

 

Sulata taikinalevy ohjeiden mukaan ja kauli se leivinpellin kokoiseksi. Leikkaa taikinalevyn reunoista ohuita suikaleita terävällä veitsellä. Siirrät nauhat syrjään.

Levitä lopun taikinalevyn pohjalle tomaattisosetta. Ripottele päälle juustoraaste. Sen jälkeen piirakan päälle kasataan metvurstiviipaleet ja haluttaessa paprikasilppu.

Laita aiemmin leikatut nauhat ristiin rastiin piirakan päälle muumiotyyliin. Voitele piirakka munalla.

Paista piirakka 200 ºC uunissa keskitasolla n. 25 min, kunnes pinta on kauniin ruskea. 

Alkuperäinen resepti: https://www.valio.fi/reseptit/halloweenin-pizzapiirakka/

 

Löytelen näitä kokeiltavia reseptejä näköjään sieltä täältä. Jokin aika sitten löysin vaniljaraidalla varustetun porkkanakakun reseptin Yhteishyvästä ja leivoin sen Marttoihin ihan vaan siksi, että Halloween oli tulossa ja pakkasessa oli paahdettua kurpitsaa. Kun näin alkuperäisen reseptin, päätin saman tien tekaista mukaillusti kurpitsasta kuivakakun viikonlopun pöytään. Ainoa virhe oli, että vuokani oli kai liian suuri, koska vaniljaraita jäi hieman olemattomaksi. Mutta ei se makua haitannut.

Kurpitsakuivakakku vaniljaraidalla

300 g kurpitsasosetta

3 kananmunaa

3 dl fariinisokeria

1,5 dl rypsiöljyä tai 150 g leivontamargariinia

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhoja

3 tl kurpitsamaustetta

1 tl vaniljasokeria

0,5 tl suolaa

Täyte:

1 rasia (200 g) vaniljatuorejuustoa

1 tl vaniljasokeria

1 kananmuna

Päälle:

tomusokeria

Voitele ja korppujauhota 1,8 l vuoka.

Jos käytät tuoretta kurpitsaa, paahda kurpitsasiivuja 225 ºC uunissa keskitasolla n. 30 min, kunnes ne ovat pehmenneet.

Soseuta kurpitsa sauvasekoittimella.

Riko munat kulhoon ja lisää fariinisokeri ja öljy, sekoita.

Sekoita kuivat aineet keskenään toisessa astiassa.

Lisää kuivat aineet siivilöiden muna-sokerimassaan ja sekoita taikina tasaiseksi. 

Kääntele kurpitsasose taikinaan.

Sekoita täytteen ainekset tasaiseksi massaksi.

Levitä n. puolet kakkutaikinasta vuokaan. Lisää päälle tuorejuustoseos ja sen jälkeen päällimmäiseksi loppu taikina.

Paista kakku 175 ºC  uunin alatasolla n. 1 h, kokeile kypsyys tikulla. 

Kumoa kakku jäähtyneenä ja koristele tomusokerilla. Säilytä jääkaapissa.

Alkuperäinen resepti: https://yhteishyva.fi/reseptit/porkkanakakku-tuorejuustoraidoilla

 

Koska kurpitsasosetta oli vielä jäljellä, piti kokeilla keksien tekoa ilman uunia. Reseptissä käytettiin mantelivoita, jota sain netistä kotimaiselta Fitnessfirst-yritykseltä. Myös tuote oli Suomessa valmistettu, mantelivoin sain kotiin nopeasti kohtuuhintaan ja ihanin kaksinkertaisin terveisin. Tätä kotimaisia tuotteita myyvää yritystä käytän toistekin. Jos et halua ostaa mantelivoita, reseptiä voi kokeilla pähkinävoilla.

 

Kurpitsapikkuleivät ilman uunia

113 g voita

167 g mantelitahnaa

122 g maitoa

82 g kurpitsasosetta

300 g sokeria

1 tl vanljatahnaa

1 rkl kurpitsamaustetta

320 g kaurahiutaleita

 

Mittaa kattilaan voi, mantelitahna, maito, kurpitsasose ja sokeri. Lämmitä keskilämmöllä (3-4) sekoittaen, kunnes seos on melkein kiehuvaa ja voi on sulanut. Lopeta sekoittaminen ja anna seoksen kiehahtaa. Kun seos kiehuu reippaasti, käynnistä ajastin ja anna seoksen kiehua 1 min. (varo pohjaanpalamista, älä siis nosta levyn lämpötilaa). 

Nosta kattila pois kuumalta hellalta, sekoita joukkoon mausteet ja kaurahiutaleet tasaiseksi massaksi. Jos massa vaikuttaa liian juoksevalta tai tahmealta, voit lisätä hieman kaurahiutaleiden määrää. 

Nostele massasta kukkuraruokalusikallisen kokoisia pikkuleipiä leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Anna jäähtyä joko huoneenlämmössä tai mieluummin kylmemmässä. Säilytä jääkaapissa.

Alkuperäinen resepti: https://www.bakeandbacon.com/no-bake-pumpkin-cookies/

Kristiina

Historian havinaa

Tällä kertaa luin läpi muutaman historiaa käsittelevää kirjaa.

 

Soturit assassiineista samuraihin (Karoliina Kouvola) keskittyy kertomaan kuudesta soturiryhmästä, joista monet me tunnemme vain hämärinä mainintoina kirjoissa tai joiden toiminta on tavalliselle pulliaiselle tuttua vain elokuvien, pelien ja seikkailukertomusten väritettyjen tarinoiden kautta. 

Soturiryhmät, joiden syntyä, historiaa ja toimintaa sekä aikanaan tapahtunutta kukistumista kirjassa valotetaan, ovat berserkit (eräs viikinkien erikoisryhmä), assassiinit, temppelinherrat, samurait, lakotaintiaanit ja tugeeni-kuristajat. Kolmen ensimmäisen ryhmän tarinat päättyivät 1200-1300-luvulle kun taas kolmesta viimeksi mainitusta ryhmästä löytyy tietoja aina 1800-luvulle asti. Kirjassa ryhmistä kerrotaan niitä historiallisia tosiasioita, jotka tiedetään. Yllättävän paljon myös vanhemmista ryhmistä löytyy tietoja ja faktaa, tosin esim. berserkkien tapauksessa historiallisista tosiasioista ei voi olla aina kovin varma, koska paljolti heistä puhutaan saagoissa. Mutta kirja antaa hyvää, todellista tietoa ryhmien ideologioista ja toiminnasta sekä niistä tosiasioista, joita tiedetään. Ei siis enää kirjan luettuaan tarvitse uskoa seikkailukertomusten tai elokuvien maailmojen kuvaamia tarinoita vaan saa muodostaa mielipiteensä soturiryhmistä tosiasioihin perustuen. 

Kirja oli äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa. Oli hyvä saada oikeata, laajaa tietoa mielikuvitusjuttujen sijasta. Tosin kirjassa on niin paljon yksityiskohtia ja historiallista tietoa, ettei sen sisältö aivan yhdellä lukemalla päähän kovin tarkasti uppoa. Onneksi kirjaan voi aina palata.  

Helmet-lukuhaaste kohdat 6, 14, 15, 16, 31, 32, 40, 43

Suomen historian jännät naiset (Maria Pettersson) jatkaa vähemmälle historiankirjoituksessa jääneiden naisten tarinoiden kertomista tällä kertaa suomalaisesta perspektiivistä. Kaikki kirjassa mainitut naiset eivät ole välttämättä Suomessa syntyneitä tai kotimaassaan vaikuttaneita. Syynä on usein se, että elimme vuoteen 1917 joko Ruotsin tai Venäjän alaisuudessa tai että Suomesta suuntasi suuri määrä ihmisiä ulkomaille siirtolaisiksi tai töihin. Naiset on kirjassa jaettu 6 ryhmään: Seikkailijattaret ja rikolliset, Taiteilijat, Hovin liepeillä, Sotilaat ja aktivistit, Uranaiset ja Hengen naiset. Kaikkien 57 kirjaan valikoituneen naisen saavutukset ja teot eivät välttämättä ole suuria, joskus ne ovat erikummallisia ja kaiken kaikkiaan nämä naiset ovat omistautuneet omalle alalleen tai aatteelleen. 

Yhtä lailla kuin aiempi Historian jännät naiset myös tämä kirja herätti kiinnostukseni ja naisten elämät ja kohtalot kiehtoivat minua. Kirjan naisten tarinoita ei kannata lukea yhteen syssyyn vaan nautiskella yksilöllisistä tarinoista muutamasta kerrallaan. Niin tarinoista saa kaiken irti. Minun on itseni myönnettävä, että vaikka kaikki naisryhmät olivat kiinnostavia, eniten minua viehättivät seikkailijattaret ja rikolliset. Miksiköhän?

Helmet lukuhaaste kohdat 14, 15, 16, 17, 18, 20, 26, 32, 43,49

Kolmas historiaa sivuava kirjani oli Huuhaa-Suomen historia (Vesa Sisättö). Oli oikeastaan mielenkiintoista lukea tämä kirja heti jännien naisten jälkeen, koska molemmissa sivutaan osittain samoja tapahtumia ja henkilöitä. Vaikka kirjan ensimmäisessä luvussa puhutaan vanhan historian ajoista 1300-luvulta 1700-luvun lopulle ja kaikenlainen magia, uskontoon perustuvat ajatukset ja alkemia tuntuvat nykyihmisestä huuhaalta, sen ajan ihmisille ne olivat vain tosiasioita, sillä tieteet ja erilaisten ilmiöiden syyt olivat silloin eläneille ihmisille tuntemattomia ja elämän perustotuudet meille tänä päivänä eläville käsittämättömiä. Siksi Sisätön mukaan voidaan ajatella huuhaan syntyneen vasta 1800-luvulla, jolloin ihmisillä alkoi olla tieteen edistymisen ja koulutuksen johdosta työkaluja, joilla tosiasioihin perustuvaa tietoa voitiin erottaa rajatiedosta. Kirjan sisältö etenee aikakausittain 1800-luvulta aina 200-luvulle. Jokaisen aikakauden aikana käsitellään sille tyypillisiä huuhaa-ilmiöitä kuten esimerkiksi ikiliikkujien kehittäjiä, kummituslentokoneita, telepatian tutkimista, ufoja ja saatananpalvontaa. Sisättö pyrkii tutkimaan ilmiöiden levinneisyyden ja suosion salaisuuden syitä ja niiden liittymistä yhteiskunnallisiin oloihin ja aikoihin. Hän selvittää usein myös lehdistön ja ihmismassojen vaikutusta ilmiöiden leviämiseen ja joissakin tapauksissa myös ilmiöiden todenperäisyyttä. Joukossa on huvittavia tai noloja tapauksia, mutta myös sellaisia, joista on ollut traagisia seurauksia. Viimeisessä luvussa Sisättö kertoo, että kirja oli tarkoitus lopettaa 200-lukuun, koska ennen sitä sävelletyt tarinat ovat historiaa ja niitä on aikanaan käsitelty ja suurimmaksi osaksi todistettu huuhaaksi. Hän kuitenkin valitsi käsiteltäväksi viimeisessä luvussa joitakin 2000-luvun huuhaatapauksia kuten terveysbuumin, WinCapitan ja salaliittoteoria.

Täytyy myöntää, että uudemman ajan huuhaa-jutuista monet olivat itsellenikin tuttuja joko luettuani niistä tai siten, että olen itse elänyt aikana, jolloin ilmiöt olivat tapetilla. Siksi on mielenkiintoista lukea näistä asioista ja yrittää ymmärtää myös sitä, miten nämä huuhaa-jutut syntyvät ja leviävät ja miksi niiden suosioon on syynsä myös yhteiskunnallisilla asioilla ja tilanteilla. 

Helmet-lukuhaaste kohdat 14, 16, 20, 32, 43, 49

Kristiina

Valo - Light

 

If you want light to come into your life, you need to stand where it is shining.

- Guy Finley

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Monenlaista kiusausta

Sain välillä tarpeekseni jogurtin syömisestä aamupalan jälkiruoaksi ja ajattelin tehdä tilalle jotain iloista. Koska kotona sattui olemaan appelsiineja ja appelsiinimehua, tein niistä kiisselin. Oman kiisselini pohjana oli kaupan valmiiksi sokeroitu appelsiinimehu. Mehun voi puristaa myös tuoreena appelsiineista, mutta silloin kiisseliin on syytä lisätä sokeria tai muuta makeutusainetta.

Appelsiinikiisseli

1 l appelsiinimehua

(sokeria)

0,5 tl kanelia tai 0,5 tähtianista

4,5 rkl perunajauhoja

2 appelsiinia

Leikkaa appelsiineista pois kuori valkoisine osineen ja leikkaa appelsiiniviipaleet kalvottomiksi.

Mittaa kattilaan appelsiinimehu, mahdollinen sokeri/makeutusaine, kaneli/tähtianis ja perunajauhot. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli alkaa kuplia (se on myös sakeutunut ja kirkastunut). Nosta kattila liedeltä. 

Lisää kiisselin joukkoon appelsiininpalat ja anna jäähtyä.

Näin ruusukaalin aikaan löysin sopivan salaattireseptin, jota piti kokeilla.

Omena-ruusukaalisalaatti

250 g omenaa

250 g ruusukaalia

4 salottisipulia

2 rkl öljyä

suolaa, mustapippuria

1 dl mantelirouhetta

1 mieto chili

salaattia tai salaattisekoitusta

Kastike:

3 rkl vaahterasiirappia

2 rkl rypsiöljyä

1 rkl valkoviinietikkaa

suolaa, mustapippuria

Pese omenat, poista siemenkodat ja lohko ne.

Poista ruusukaaleista kannat ja huonot lehdet, puolita kaalit.

Kuori salottisipulit ja leikkaa jokainen 4 osaan.

Poista chilistä siemenet ja viipaloi se.

Levitä omenat, ruusukaalit ja sipulit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Valuta päälle öljy, mausta suolalla ja mustapippurilla. Pyörittele aineksia käsin hieman. 

Paahda kasviksia 225 ºC uunissa 10-12 min, kunnes ne pehmenevät ja saavat hieman väriä. Jäähdytä.

Paahda uunin jälkilämmössä astiassa mantelirouhe.

Mittaa kastikeainekset kannelliseen lasipurkkiin, sulje kansi ja ravista ainekset sekaisin.

Lado tarjoiluastiaan salaatti pediksi. Lisää päälle jäähtyneet, paahdetut kasvikset. Ripottele päälle chiliviipaleet ja mantelirouhe. Valuta kastike salaatin pinnalle.

Alkuperäinen resepti: K-Ruoka 10/22

En ole pitkään aikaan tehnyt kiusausta ja pakastimessa sattui olemaan broilerifileitä.

Broilerikiusaus

öljyä 

1 iso sipuli

410 g broilerifileitä tai -suikaleita

1 rkl currya

0,5 rkl paprikajauhetta

suolaa, mustapippuria

1 kg perunoita

suolaa, mustapippuria

4 dl ruokakermaa

100 g juustoraastetta

 

Kuori ja silppua sipuli. Jos käytät kokonaisia broilerinfileitä, suikaloi ne. Kuori perunat ja leikkaa ne suikaleiksi.

Lämmitä öljy ja kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä n. 7 min. Siirrä sipulit odottamaan.

Lisää pannulle tarvittaessa hieman öljyä sekä curry- ja paprikajauhe. Anna paistua hiljalleen 1-2 min, kunnes aromit irtoavat. Lisää pannulle broilerisuikaleet ja paista ne kypsiksi. Lisää paiston lopussa sekaan suolaa ja mustapippuria.

Lado uunivuokaan ensin kerros kanasuikaleita, sitten sipulia ja lopuksi perunasuikaleita. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Toista sama. Sekoita ainekset sekaisin uunivuoassa. 

Lisää uunivuokaan ruokakerma ja ripottele päälle juustoraastetta.

Paista kiusaus 200 ºC uunissa alakeskitasolla n. 1 h.

Minulle jäi leivottaessa hieman vajaa paketti vaniljatuorejuustoa ja jääkaapissa oli purkki kuohukermaa. Niistä sai aikaan maailman helpoimman jälkiruoan. Toki tähän voi käyttää myös maustamattoman tuorejuuston jämät, silloin vain lisätään hieman enemmän sokeri ja 1-2 tl vaniljasokeria. Tällä kertaa maustoin jälkiruokani pikakahvijauheella, mutta yhtä hyvin maustamiseen käy kaakao tai suklaa, marjat, hedelmät, lakritsajauhe jne.

Helppo kahvivaahto

2 dl vispi- tai kuohukermaa

150-200 g (vanilja)tuorejuustoa

3 rkl sokeria

1 rkl pikakahvijauhetta

 

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi.

Lisää kermavaahdon joukkoon tuorejuusto, kahvijauhe ja sokeri. Vatkaa vielä hetki ainekset sekaisin. Tarjoile.

Kristiina

Huonosti käyttäytyvä nuoriso

Viime aikoina paikallisaviisimme on täyttynyt uutisista huonosti käyttäytyvästä ja sotkevasta nuorisosta. Ilmiötä on tavattu koko laajemman Pohjanmaan alueella, mutta varsinkin Seinäjoen seutu on kerännyt huomiota. Siellä nuorison kokoontumiset koulujen ja puistojen alueilla ovat jättäneet jälkeensä sotkuisia piirroksia ja kirjoituksia, ison määrän roskaa alueelle ja rikottuja paikkoja. Roskaamisen lisäksi kaikkialla nuoriso ajelee alueilla erilaisilla ajoneuvoilla (polkupyörät, potkulaudat, autot, mönkijät jne.) jättäen jälkeensä uria ja myllättyä maata/istutuksia ja aiheuttaen musiikki- ja yleistä äänihäiriötä. Seinäjoen tapauksissa häiriötä, rikkomista ja sotkemista on laajennettu myös siten, että koulujen tai puistojen läheisyydessä asuvien ihmisten koteja on häiriköity mölyämällä, heittelemällä munia, piirtelemällä ja rikkomalla paikkoja. Aikuiset ihmiset alkavat olla kurkkua myötä täynnä tällaista häiriökäyttäytymistä, rikkomista ja sotkemista ja nuoremmat lapset pelkäävät iltaisin mennä harrastepaikoille tai aamuisin kouluun. Mutta mistä apu tilanteeseen?

Joillakin paikkakunnilla perätään nuorisotiloja. Olisivathan ne hyvät nuorison kokoontumis- ja harrastepaikkoina, mutta samalla ne ovat omiaan muodostamaan vain uuden häiriöpesäkkeen alueelle. Samoin apuun perätään poliiseja ja kameroita sekä ankarampia rangaistusseuraamuksia. Olisi todella hyvä, että tekijät saataisiin selville ja siitä koituisi heille sekä rahallisia että työhön perustuvia seuraamuksia eli ilkitöiden korjausten korvaamista ja korjaus- sekä siivousurakoita tekijöille. Mutta ei viranomainen kaikkialle ehdi ja usein tapahtuu niin, että viranomaisen ehtiessä paikalle nuorisojoukko on jo siirtynyt muualle tai hajaantunut, poliisin tulo kun kestää aikansa jopa kaupungeissa saati sitten kauempana taajamissa tai maaseutualueella. Lisäksi nuoriso on usein tietoinen kameroista ja osa porukasta naamioituu huivein ja hupparein kokoontuessaan pahantekoon. Valitettavasti myös nykyisin rangaistusasteikko näiden nuorien kohdalla on niin lievä ja niin pitkämielinen, että pahanteon mukavuus ylittää rangaistuksen pelon. Yksityiselle ihmiselle taas katsotaan asioihin puuttumisen olevan nuorten "pahoinpitelyä", jota laki ei salli. Laki siis käytännössä katsoo nuorten häiriköintiä julkisia tiloja ja yksityisiä ihmisiä kohtaan läpi sormien, kun taas jos uhkaat usuttaa koiran kotiasi terrorisoivien nuorten perään, syyllistyt rangaistavaan tekoon. Meillä on mielestäni liian kauan harjoitettu "nuoret ovat nuoria", "pojat ovat poikia" ja "ei meidän lapsi" -ajattelua nuorten huonon käytöksen ja rötöstelyn kohdalla ja katsottu tuollaista käytöstä läpi sormien. Olisi aika laskea rangaistusten alaikärajaa ja alkaa puuttumaan tällaiseen kalliiksi tulevaan rötöstelyyn. Teoilla pitäisi olla seuraamukset, ei hyssyttelyä ja ymmärrystä. 

Se, että apua haetaan viranomaisista ja rangaistuksista on yksi puoli tahallisen vahingonteon, roskaamisen ja häiriköinnin suitsemisessa. Mutta eikö kaiken perusta löydy kotoa ja vanhemmista/kasvatuksesta? Ilmeisesti melkein jokaisessa kodissa pidetään itsestään selvänä, ettei roskia heitellä pitkin lattiaa, seiniin ei piirrellä ja paikkoja ei tahallaan hajoteta. Samaa johdonmukaista käyttäytymistapaa pitäisi pienestä asti laajentaa koskemaan myös ulko- ja yleisiä tiloja. Kuinka vaikeaa on opettaa lapsille, että roskat eivät kuulu maahan vaan roskiksiin tai taskuun? Tai että piirtämistä ja kirjoittamista varten ovat paperi tai siihen tarkoitukseen osoitettu muu alusta? Ja että tahallinen rikkominen aiheuttaa vain rahan menoa ja omien käyttörahojen pienenemistä? Nykyisin sanotaan lasten kokevan paniikkia ja henkistä kärsimystä ilmastopelottelusta ja muovin haitoista. Eipä tuo paniikki tai kärsimys tunnu ulottuvan omaan toimintaan kodin ulkopuolella, kun voidaan surutta heitellä roskat mihin sattuu tai olla oikeutettuja roskaamaan yleisiä, julkisia alueita tai jopa muiden yksityisalueita. Heitetään siis aikuiset roskakoriin tuo huoli nuorten ahdistumisesta ja pelotellaan oikein kunnolla sillä, mitä tapahtuu, jos ei muuteta omaa käyttäytymistä, valitetaan vain aikuisten välinpitämättömyydestä ja teoista. Samalla lailla eläimet kuolevat, ilmasto lämpenee ja mikromuovihaitat leviävät nuorten teoista kuin aikuistenkin.

Toinen asia ovat omien lastensa tekemisten, olinpaikkojen ja aikataulujen seuraaminen. Ei viranomainen voi seurata, missä lapsesi on, mitä hän todellisuudessa tekee ja kenen kanssa tai koska. Itse aina ihmettelen, miten keskellä viikkoa puolen yön aikaan ulkona liikkuu nuorisoporukoita tai mopot/mönkijät pörräävät vielä keskiyön jälkeen. Vanhempien pitäisi laatia nuorille säännöt ja valvoa niiden noudattamista. Ei voi edellyttää, että kotona ei ole mitään sääntöjä, mutta koulun ja viranomaisten tulisi valvoa nuorten tekemisiä ja kotona/muualla oloa. Kyllä nuorten käytöksen perusteet luodaan lapsesta asti kotona ja niiden vahvistamista jatketaan vielä nuoruusiässäkin valvomalla sääntöjen ja käyttäytymisen noudattamista ja toteuttamalla niiden rikkomisesta asetetut rangaistukset. Eikä pidä unohtaa palkitsemista oikeasta toiminnasta ja käyttäytymisestä.

 

Itse en ymmärrä nuorta, joka valittaa ympäristöä pilaavista ja vahinkoa aiheuttavista aikuisista ja samaan aikaan heittää itse roskat mihin sattuu, sotkee ja rikkoo yleistä tai yksityistä omaisuutta ja häiriköi melusaasteella tai yleisellä käyttäytymisellä. Nuoret, ennen kuin valitatte aikuisten tekemisistä, tutkikaapa omaa käyttäytymistänne. Luopukaa siitä "kun muutkin niin minäkin" -joukkopsykoosista ja ottakaa tilalle "jos muut käskevät sinun hypätä kaivoon, hyppäätkö"-ajattelutapa. Aikuiset, ennen kuin valitatte nuorten käyttäytymisestä, katsokaa mitä itse teette. Roskaatteko, suhtaudutteko välinpitämättömästi julkisiin ja yleisiin tiloihin ja julkiseen omaisuuteen, millainen on oma asenteesi?  Ja miten olette oman jälkikasvunne kasvattaneet, onko heillä sääntöjä ja valvotteko niiden noudattamista ja onko kotonanne rangaistusseuraamuksia? Toki yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa ja toteuttaa valvontaa ja säätää ankarampia rangaistuksia myös nuorille. Mutta viranomaiset ja tiukka ulkopuolinen valvonta ovat vain osa käytöksen korjausta, ison osan pitäisi alkaa kotona.

Kristiina

Jotain mustaa - Something black

 

Mies musta munat muhijat.

- sanonta Kivennapa

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Sieniruokia

Tällä kertaa pääosassa ovat sienet. Kun niitä vihdoin sateiden jälkeen alkoi saamaan. Itse tänä syksynä löytämäni sienet ja pakkasessa olleet punikkitatit riittivät juuri ja juuri neljään lämpimään voileipään. Onneksi pääruoan kanssa apuun tuli Marttakaverini Sirpa, jonka ansiosta minullakin riittää talveksi sieniä.

 

 

Lämpimät sienileivät

4 palaa leipää (täysjyvä ruis)

erilaisia metsäsieniä

öljyä

1 sipuli

hyppysellinen currya

suolaa, mustapippuria

Päälle:

juustoraastetta/persiljaa

 

Silppua/raasta sipuli. Pieni sienet sopivan kokoisiksi. 

Laita sienet kuivalle paistinpannulle ja paista, kunnes ylimääräinen neste haihtuu.

Lisää pannulle öljy ja sipulisilppu. Paista miedolla lämmöllä (3-4), kunnes sipulit ovat kuullottuneet (n. 10 min). Mausta muhennos currylla, suolalla ja mustapippurilla.

Paahda leipäpalat. Annostele sienimuhennos päälle. Koristele leivät persiljalla.

Jos haluat laittaa päälle juustoraastetta, lisää raaste ja lämmitä leipä mikrossa, kunnes raaste sulaa (n. 1 min). 

Koska minulla oli REKOsta hankittua lampaanjauhelihaa ja tuoreita suppilovahveroita, pääruoaksi valikoituivat lampaanjauhelihapihvit ja suppilovahverokastike. Niiden kanssa jääkaapissa oli jäljelle jääneitä, parvekkeella kasvaneita pieniä perunoita ja omasta kasvatuslaatikosta nostettuja pienimpiä porkkanoita. Yhtä hyvin lautaselle sopisivat paistetut perunat ja babyporkkanat.

Lampaanjauhelihapihvit 12 kpl

1 dl maitoa tai vettä

1 dl korppujauhoja

1 sipuli

1-2 valkosipulin kynttä

öljyä

1 kananmuna

1 tl kuivattua timjamia

1 tl kuivattua minttua

0,5 tl juustokuminaa (jeeraa)

1 iso porkkana

500 g lampaanjauhelihaa

suolaa, mustapippuria

öljyä paistamiseen

Mittaa kulhoon maito/vesi ja korppujauhot ja anna turvota n. 15 min.

Silppua sipuli ja murskaa valkosipuli. Lorauta paistinpannulle hieman öljyä ja kuullota sipuli miedolla lämmöllä (3-4) n. 10 min. Lisää kuullotuksen lopussa joukkoon valkosipulimurska. Jäähdytä.

Sekoita turvonneiden korppujauhojen joukkoon kuullotetut sipulit, kananmuna, yrtit ja juustokumina. Raasta kulhoon myös porkkana. Sekoita seos.

Lisää kulhoon jauheliha, suola ja mustapippuri ja sekoita massa käsin hyvin sekaisin.

Kuumenna öljy paistinpannulla (4-5) ja muotoile kostutetuilla käsillä pannulle pihvejä (4 kerralla). Paista ensin yhdeltä puolelta pihveihin kaunis väri (n. 5 min), käännä pihvit ja paista kaunis väri myös toiselle puolelle. Älä ylipaista pihvejä, jolloin niistä tulee kuivia.

 

Pippurinen suppilovahverokastike

1 litra tuoreita suppilovahveroita tai 2-3 dl pakastettuja

3,5 rkl öljyä-voi sekoitusta

1 sipuli 

2,5 rkl vehnäjauhoja

3,5 dl vettä

0,5 kasvisliemikuutiota

1 tl timjamia

2 dl pippurikermaa

(suolaa)

 

Silppua sipuli. Silppua sienet. Paista niitä kuivalla pannulla, kunnes ylimääräinen neste haihtuu. Lisää osa öljy-voisekoituksesta ja lisää sipulit, paista miedolla lämmöllä (3-4) n. 10 min, kunnes sipulit ovat kuullottuneet.

Lisää pannulle loppu öljy-voiseos ja ripottele sekaan vehnäjauhot. Anna seoksen paistua, kunnes jauhot ovat saaneet hieman väriä (älä polta niitä).

Lisää joukkoon vesi useammassa erässä, sekoita kastike aina lisäysten välillä tasaiseksi vispilällä (ei jauhoklimppejä). Kun kaikki vesi on lisätty, pilko sekaan kasvisliemikuutio ja lisää timjami. Anna hautua hiljaa poristen n. 5 min.

Lisää lopuksi pippurikerma, anna hautua hetki. Tarkasta maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Jos nautit lampaanjauhelihapihvit ja kastikkeen heti, voit lopuksi lisätä pihvit kastikkeen sekaan ja antaa niiden lämmetä siinä. Tarjoile perunoiden ja porkkanoiden kanssa.

 

Sain hiljan muistutuksen siitä, että munakkaan voi tehdä paisti hellalla tai uunissa myös mikrossa. Kehittelin iltapalaksi maun, jonka kaikki ainekset löytyivät valmiiksi kotoa ja jonka tekoaika laskettiin muutamissa minuuteissa. Resepti on yhdelle annokselle, mutta kerralla mikroon mahtuu useampikin. Annoksen voi tehdä vaikka kahvikuppiin, kunhan astian koko on vähintään 2 dl

Kanttarellimunakas mikrossa

rasvaa voiteluun 

1 kananmuna

1 rkl maitoa

0,5 dl juustoraastetta

kanttarelleja valmiiksi paistettuna (n. 20 g)

1 tl ruohosipulisilppua

1-2 kirsikkatomaattia puolitettuna

suolaa, mustapippuria

Voitele mikronkestävä vuoka/kahvikuppi voilla tai leivontamargariinilla

Riko muna kulhoon. Lisää kulhoon muut ainekset. Riko munan rakenne ja sekoita haarukalla.

Pingota tuorekelmu astian päälle ja tee siihen muutama reikä haarukalla.

Kypsennä 600-650W teholla 2 min. Poista kelmu. Nauti. 

Alkuperäinen ohje: https://www.valio.fi/reseptit/kuppimunakas-mikrossa/

 

Kun munakkaan teossa säästettiin sähköä, jatketaan samalla linjalla ja tehdään juustokakku ilman uunia. 

Kolmen suklaan juustokakku

Pohja:

128 g vaniljatäytekeksejä

40 g voita

Täyte:

4,5 dl kermaa (1,5 dl/kerros)

400 g maustamatonta  tuorejuustoa (133 g/kerros)

4,5 liivatelehteä (1,5/kerros)

3 rkl maitoa tai vettä (1 rkl/kerros)

0,75 dl sokeria

100 g tummaa suklaata

100 g maitosuklaata

100 g valkosuklaata

Vuoraa Ø 20 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja varmista reunat reunakalvolla tai leivinpaperilla.

Murskaa keksit esim. muovipussissa kaulimella ja kaada kulhoon. Sulata voi ja sekoita keksimurujen sekaan hyvin sekaisin. Painele keksimurut irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi, nosta vuoka jääkaappiin odottamaan.

Tee kerros 1. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa ja 0,5 dl sokeria tasaiseksi. 

Sulata tumma suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä suklaaseos kakkuvuokaan pohjakerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h.

Tee 2. kerros. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa ja 0,25 dl sokeria tasaiseksi. 

Sulata maitosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä maitosuklaaseos kakkuvuokaan edellisen suklaakerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h.

Tee 3. kerros. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa tasaiseksi (ei sokeria). 

Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä valkosuklaaseos kakkuvuokaan edellisten kerrosten päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h, mieluiten yön yli. Tarjoa kakku sellaisenaan tai koristele mielesi mukaan.

Alkuperäinen ohje: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kolmen-suklaan-juustokakku

Kristiina

Kotikuulumisia

Ukko ja minä olemme taas kokeneet jotain uutta. Muistanetteko vielä viime maaliskuun ötökkäinvaasion kaapeissani? Kävipä niin, että löysin pari viikkoa sitten samasta kuiva-ainekaapista taas ötököitä. Vähemmän kuin viimeksi, mutta kuitenkin. Olin saanut sitten viime kerran selville, että kaikenlaiset ötökkähavainnot pitää aina ilmoittaa taloyhtiölle, joten lähetin nootin isännöitsijälle. Hän oli yhteydessä tuholaistorjujaan ja niin sain ilmoituksen ohjeineen, että luokseni tulee tuholaistorjuja viime perjantaina 7.10.22. Aine ei edellyttänyt pitkää poissaoloa, kissan olisi saanut laittaa vessaan ja itse olla poissa kotoa 2-3 tuntia. Käsittely toistettiin tänään 13.10.22. Huonekalut piti vain siirtää pois seinustoilta ja keittiön kuiva-ainekaapit (kaikki 3) ja roskiskaappi tulee tyhjentää. 

Sattui niin, että olin aikeissa hakea kaveriltani myöhäisiä raparpereja, joten sovimme, että hän hakee minut ja Ukon kylään luokseen jokuseksi tunniksi. Jännittäväksi asian teki varsinkin Ukolle se, että a) Ukko ei ole juuri käynyt elämässään muualla kuin kotona ja b) kaverillani on koira. Kunnon iso saksanpaimenkoira. Onni asiassa on, että Max (se koira) on tottunut kissoihin, sillä oli niitä aikanaan sisaruksina 3 kpl. Ja että Max pitää erityisesti mustista/mustavalkoisista kissoista. 

Niin me Ukon kanssa hyppäsimme autoon, jossa myös Max oli meitä hakemassa. Tosin automatkalla Ukko ei huomannut koko Maxia, sillä oli niin paljon tekemistä ilmoittaessaan vastalauseensa kantokoppaan joutumisesta hurjalla, jatkuvalla mouruamisella. Perillä Ukko tutustui paikkoihin ensin minun sylissäni ja sitten kaverini sylissä se sai tehdä tuttavuutta Maxin kanssa. Max osoitti ystävällisyyttä nuolemalla Ukkoa ja Ukko tunteitaan koiraa kohtaan yrittämällä väistellä sitä. Päästyään lattialle Ukko keksi heti, että talon paras paikka löytyi saunasta lauteiden alta, johon sen mielestä Max ei päässyt. Niin meni meidän aikamme, tosin vierailun loppuaikana Ukko uskaltautui jopa hieman tutustumaan talon kahteen makuuhuoneeseen. Olohuoneeseen se ei suostunut tulemaan muutamaa sylittelyhetkeä lukuun ottamatta, koska siellä oli se nuoleskeleva jättiläinen. Kaiken kaikkiaan mukava vierailu ainakin osalle meistä. Max tykkäsi Ukosta ja Ukko kilttinä kissapoikana ei kertaakaan sähissyt tai raapinut, ennemminkin väisteli. Mutta ainakin totesimme, että kyllä tämä eläinkaksikko samaan mökkiin sopii. Hieman kaikki uusi otti Ukon voimille, koska se nukkui kotona ruokailun jälkeen koko illan.

Tänään Ukko sai viettää muutaman tunnin vessassa myrkytyksen aikana, koska kaverini on Lapissa mökillä.

 

 

 

Muuten kotona on aika hurjan näköistä, koska kuiva-ainekaapit piti tyhjentää ja sisältö on nyt levitettynä keittiön työtasoille ja kasseihin keittiössä ja makuuhuoneessa. No, onneksi minulla alkoi syysloma ja ehdin ensi viikon aikana siivota samaan hengenvetoon koko keittiön.

 

 

Nyt, kun kaikki kesäiset kasvit ja tavarat on korjattu pois parvekkeelta ja tilalle in tuotu lyhdyt ja callunat, luulisi parvekkeen pysyvän siistinä. Mutta ei. Parvekkeeni ulkopuolella kasvaa iso ja komea riippakoivu, jonka syksyisestä lehtienlähtöajasta saa osuutensa myös parveke. Vaikka olen yrittänyt viikoittain harjata lehdet pois, niitä riittää lisää vielä pitkäksi aikaa. Pakko lehdet on kuitenkin poistaa parvekkeelta ajatellen tulevia lumisateita. Kun parvekkeelle tulee paljon lunta, joka sitten seuraavan suojan aikana sulaa, lehdet tukkisivat veden ulosmenoaukon ja parvekkeen nykyinen tulvatilanne pahenisi huomattavasti. Joten pitänee taas lähteä harjahommiin.

Kristiina

Lokakuu - October

 

Pii paa puu, terve lokakuu! Myrsky riipii lehdet puiston, 

viimeisenkin kesämuiston. Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.

- kuukausirunot Birgitmummu

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Viikunaa, kaalia ja sieniä

Tällä hetkellä saa kaupoista tuoreita viikunoita, joten niitä tuli käytettyä hyväksi kahdessa viikon ruoassa.

Viikunasalaatti

100 g salaattia

3 viikunaa

50 g ilmakuivattua kinkkua

1 pallo (200/125 g) mozzarellaa

suolattuja pähkinöitä

Kastike:

1,5 rkl (oliivi)öljyä

0,75 rkl sitruunamehua

0,5 tl hunajaa

suolaa, mustapippuria

Annostele kastikeainekset kannelliseen purkkiin. Sulje kansi ja ravista ainekset hyvin sekaisin. Anna maustua.

Annostele tarjoiluvadille pediksi salaatti.

Pese viikunat ja lohko ne neljään osaan/viikuna. Ripottele viikunalohkot salaattipedin päälle.

Revi tarjoiluastiaan kinkku ja mozzarella.

Kaada kastike salaatin päälle. Murskaa pähkinät esim. morttelissa ja ripottele ne annoksen päälle.

Pääruokani vetää aasinsillan viime viikon kaaliruokien ja ensi viikon sieniruokien välille.

Sieni-kaalicarbonara

1 pkt (140 g) pekonia

500 g keräkaalia

1 sipuli

1-2 valkosipulin kynttä

5 dl metsäsieniä tai herkkusieniä (200 g)

3 kananmunaa

100 g juustoraastetta (voimakasta esim. cheddar tai emmental)

0,5 tl mustapippuria

0,25 tl suolaa

1 dl spagetin keitinlientä

Lisäksi:

250 g (kokojyvä)spagettia 

juustoraastetta

Keitä spagetti pakkauksen ohjeen mukaan, ota talteen 1 dl keitinlientä. Kaada valutettu pasta takaisin kattilaan.

Suikaloi pekoni. Suikaloi kaali ohuiksi suikaleiksi. Silppua sipuli, murskaa valkosipuli. Puhdista sienet ja kuutioi/suikaloi ne.

Laita pekonisuikaleet kylmälle paistokasarille, laita levy keskilämmölle (4), Ruskista pekonit. 

Lisää pekonin joukkoon kaali ja sipulit. Paista käännellen n. 5-7 min. Lisää sienet (itse työnsin jo paistetut ainekset kasarin toiselle reunalle, paistoin tuoreita sieniä toisella reunalla, kunnes neste haihtui ja sen jälkeen sekoitin kaikki ainekset keskenään). Paista vielä n. 2 min.

Riko kananmunat kulhoon. Vatkaa niiden joukkoon juustoraaste, pippuri ja suola. Sekoita valutetun, kuuman spagetin joukkoon muna-juustoseos ja talteen otettu 1 dl keitinvettä. 

Kaada kattilasta spagetti lisukkeineen kaali-sienipaistoksen joukkoon ja sekoita hyvin kaikki sekaisin. 

Ripottele halutessasi annosten pinnalle juustoraastetta.

Alkuperäinen ohje: https://yhteishyva.fi/reseptit/sienicarbonara/6F517NHVYV5xVy1XlJ5RA4

Jälkkäriin jäi vielä viikunoita, jotka saivat kaverikseen tarjousviinirypäleet.

Viikuna-viinirypälekiisseli ja vanilja-mascarponevaahto

225 g (3 kpl) viikunoita

200 g tummia viinirypäleitä

1 l vettä

0,5 dl sokeria

3,5 rkl perunajauhoja

0,75 dl vettä

Valmiiseen kiisseliin:

200 g viinirypäleitä puolitettuna

(1-2 viikunaa paloiteltuna)

Pese viikuna ja viinirypäleet. Paloittele viikunat (8 palaa/viikuna) ja puolita viinirypäleet.

Laita kattilaan rypäleenpuolikkaat, viikunapalat, sokeri ja vesi. Kiehauta ja anna kiehua 10-15 min. Siivilöi seos (painele kaikki neste hedelmistä). Kaada siivilöity neste takaisin kattilaan.

Sekoita perunajauhot ja vesi keskenään. Nosta kattila takaisin liedelle ja kaada perunajauhoneste ohuena nauhana liemen joukkoon koko ajan vispilällä sekoittaen. Odota, kunnes seos pulpahtaa, nosta sitten kattila pois liedeltä. Ripottele päälle hieman sokeria, anna kiisselin jäähtyä n. 0,5 h.

Kiisselin jäähtyessä paloittele loput viinirypäleet ja halutessasi myös viikunat. Sekoita palat hieman jäähtyneen kiisselin joukkoon ja anna kiisselin jäähtyä kokonaan. Tee sillä välin vanilja-mascarponevaahto.

Vanilja-mascarponevaahto

1,5-2 dl vispi- tai kuohukermaa

0,5 dl sokeria

3 tl vaniljasokeria/1 tl vaniljauutetta

250 g mascarponea

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää sokerit ja vatkaa, kunnes vaahto on napakkaa. Lisää joukkoon mascarpone ja jatka vatkaamista, kunnes seos on tasaista. Säilytä vaahto jääkaapissa. 

Annostele vaahto jäähtyneen kiisseliannoksen päälle.

Kristiina

P.S. Jos jollakin on vielä pihassa raparperia, nyt alkaa olla viimeinen hetki napata ne talteen mehuksi. Itse sain loppuviikosta kavein naapurin pihasta ison kassillisen raparperia ja laitoin siitä 5,5 litraa mehua (raparperit imivät n. 0,5 litraa vedestä).

 

Raparperimehu keittämättä

3 l raparperinpaloja

1,5 rkl sitruunahappoa

1-2 kanelitankoa

400 g sokeria

1 rkl kuivattua minttua tai 4-5 tuoretta oksaa

3 l kiehuvaa vettä

 

Pese raparperit ja paloittele ne kattilaan. Lisää joukkoon sitruunahappo, kanelitangot, sokeri ja minttu.

Kiehauta vesi ja kaada se ainesten päälle kattilaan. Anna seistä huoneenlämmössä vuorokausi.

Siivilöi mehu puhtaisiin pulloihin. Nauti laimennettuna vedellä tai kuplavedellä.

2 x Vaasan museotarjontaa

Viime viikonloppuna Vaasa juhli 416-vuotiasta olemassaoloaan. Lauantain tapahtumiin en päässyt mukaan, koska olin aiemmin varannut kampaajan keskelle päivää. Mutta sunnuntaina oli museoihin vapaa pääsy. Tiesin, että vielä oli esillä 2 näyttelyä, jotka halusin nähdä.

Ensimmäiseksi suuntasin Tikanojan taidekotiin, Siellä aukesi pari viikkoa sitten näyttely "Näyttämöllä", joka esittelee vaasalaista teatterihistoriaa ja esillä on Wasa Teaterin, Vaasan kaupunginteatterin, Vaasan Oopperan ja Nukketeatteri Peukalopotin esineistöä ja kuvia. 

Jo kiivettyäni 2. kerrokseen sen aulassa oli lavasteiden pienoismalleja, teatterijulisteita sekä diaesitys arkistokuvista vuosien varrelta.

Ensimmäisestä huoneesta löytyi vaasalaisen teatterielämän historiaa lähinnä seinätaulujen, muotokuvien ja valokuvien muodossa. Saimme tietää, että Vaasassa on nähty kiertäviä ruotsalaisia ja amatööriteatteriseurueita aina vuodesta 1814. Ensimmäinen vaasalainen teatteri oli Työväenteatteri, joka perustettiin v. 1906 ja esitykset alkoivat v. 1907 työväentalolla. Vuodesta 1909 Hietalahden villan yhteydessä aloitti ruotsalainen kesäteatteri. Wasa Teater perustettiin v. 1919. Dramatiikkaa edusti Wasa Teaterin johtajan Carl Estlanderin kuvaama vanha kaitafilmi Wasa Teaterin tuhoutumisesta tulipalossa 4.1.1953. Näyttelyssä filmi esitettiin TV-vastaanottimen kautta. 

 

 

Seuraavaksi sukelsimme Vaasan Oopperan maailmaan. Vaasan Oopperayhdistys perustettiin v. 1956. Sen toiminnanjohtajaksi valittiin jo aiemmin opereteissa esiintynyt Irma Rewell. Oopperat esitettiin ensin kaupungintalon juhlasalissa, myöhemmin Wasa Teaterissa. Vuonna 1990 alkoivat Vaasan Ooppera, kaupunginteatteri ja -orkesteri tehdä yhteistyötä ja Oopperasäätiön (ent. Oopperayhdistys) lopetettua toimintansa Vaasan kaupunginteatteri on jatkanut oopperoiden esittämistä. Näytillä oli oopperapuvustusta, arkistokuvia sekä tietysti Irma Rewellin upea muotokuva ja hänen pukunsa.

Kaksikielinen nukketeatteri Peukalopotti aloitti toimintansa Vaasassa v. 1976 aluksi kaupunginteatterin yhteydessä ja myöhemmin omissa tiloissa. Peukalopotti oli myös päävastuussa v. 1982 alkaen Vaasassa järjestetystä kansainvälisestä nukketeatterifestivaalista. Festivaalit lopettivat 1990-luvun alussa ja Peukalopotin toiminta loppui v. 1996. Heiltäkin oli esillä vanhaa filmimateriaalia, kuvia ja esityksissä käytettyjä nukkeja.

 

Vaasan kaupunginteatterin historia kertoi, että Vaasassa toimi jo vuodesta 1884 Työväenyhdistyksen näytelmäkerho, joka vaihtui Näytelmäseuran kautta Vaasan ensimmäiseksi vakinaiseksi teatteriksi, Vaasan Työväenteatteriksi v. 1906. Teatteri lopetettiin välillä, mutta muuttui 1930-luvun alussa Vaasan Näyttämöharrastajiksi, joka lakkautettiin lopullisesti v. 1942. Samana vuonna perustettiin Vaasan Näyttämö, joka muutti v. 1946 Palokunnantaloon. 1950-luvulla nimi muutettiin Vaasan Suomalaiseksi teatteriksi ja v. 1972 Vaasan kaupunginteatteriksi. Vuonna 1958 teatterin käyttöön ostettiin vanha Työväentalo, jossa kaupunginteatteri toimii edelleen tosin useiden rakennuksen uudistusten jälkeen. Näytteillä kaupunginteatterilta oli myös kuvia ja esim. Katri-Helena-musikaalin pukuja oopperapukujen kanssa samassa huoneessa. Lisäksi viimeisessä huoneessa oli kuvia ja pukuja näytelmästä Colorado Avenue, joka on esitetty Wasa Teaterissa v. 1999 ja Vaasan kaupunginteatterissa v. 2021. Samassa huoneessa sai kuunnella myös kaupunginteatterissa pääosaa esittäneen Tiia Ollikaisen lukunäytteen näytelmästä, päähenkilön Dollari-Hannan kirjeitä Suomeen äidilleen Pohjanmaan murteella.

Seuraavaksi vuorossa oli Pohjanmaan museo ja näyttely "Vallan ja varallisuuden symbolit" (sulkeutuu ensi viikon jälkeen). Näyttely perustuu antiikkikauppias/keräilijä Peter Mustosen ase- ja haarniskakokoelmaan täydennettynä museon omalla esineistöllä.

Näyttelyn aloitti viikinkiaikainen esineistö. 

Koruja ja miekanponsia Skandinaviasta ja Baltiasta

Aseita ja sotatavaraa Skandinaviasta ja Baltiasta

Rekonstruktio viikinkiajan haudasta

Miekkoja ajalta n. 475 eaa. - 1150

Seuraavana olikin sitten kokoelma eurooppalaisia aseita, haarniskoja, kypäriä, erilaisia haarniskan osia ja hevosten varusteita.

 

Erilaisia kypäriä

Valikoima aseita

Haarniskan osia, hevosen pääsuojus ja kalukukkaro

Kevyen jalkaväen haarniska ja rengaspaita

Kilpi, varsijousi ja muita varusteita

Kokohaarniska

Näyttelyn viimeinen nurkkaus olikin sitten varattu hieman itämaisemmille varusteille.

Samuraihaarniska

Samuraiaseita ja muita tarvikkeita

Aseita ja varusteita Osmanien valtakunnan alueelta

Osmanialueen varusteita

Intialaisia varusteita

Intialainen haarniska

Persialainen haarniska

Näin sitä tuli vietettyä viime sunnuntai-iltapäivä. Oli kiinnostavaa. Joka haluaa itse käydä katsastamassa "Vallan ja varallisuuden symbolit"-näyttelyn, pistäkäähän töpinäksi. Näyttely on viimeistä päivää avoinna 16.10.2022.

Kristiina