Äänestäminen aluevaaleissa

Eilen alkoi aluevaalien ennakkoäänestys. Nykyisessä koronatilanteessa katson ainakin itse viisaammaksi käydä äänestämässä ennakkoon. En viitsi asettaa itseäni alttiiksi mahdolliselle varsinaisen vaalipäivän ruuhkalle.  Ei silti, niin huonolta näyttää kyselyjen mukaan äänestysinnokkuus, ettei ruuhkia taida oikein syntyä.

Aluevaaleissa äänestetään tärkeistä asioista. Niissä valitaan ne ihmiset, jotka jatkossa päättävät asuinalueemme terveydenhoitoa, sosiaalitoimea ja pelastuslaitosta koskevista asioista. Toimipaikkojen sijoituksista, rahojen jaosta, palveluiden laajuudesta, näiden alojen julkisten palvelujen maksuttomuudesta tai maksullisuudesta ja paljosta muusta. Nämä kaikki asiat vaikuttavat niin paljon jokaisen suomalaisen jokapäiväiseen elämään, terveyteen, hyvinvointiin ja toimeentuloon, että näissä vaaleissa ei pitäisi jättää äänestämättä.

 

Tällä hetkellä vaikeutena on ehdokkaan valinta. Olen tutkinut sekä puolueiden aluevaaliohjelmia että ehdokkaiden omia vaalilupauksia. Pieniä ovat erot, lähinnä maakuntarahoituksen ja kieliohjelmien kohdalla, mutta muuten puolueiden vaaliohjelmat muistuttavat aika paljon toisiaan. Paljon ne lupaavat, aika näyttää mitä
antavat. Ehdokkaiden lupaukset taas tuovat toki esiin ehdokkaan oman tahdon, mutta kun meillä on tuo puoluekuri. Ehdokas voi haluta ja toivon, että haluaakin samaa kuin minä. Mutta puoluekuri lopulta sanelee sen, mitä sitten saadaan. Huomasin ohjelmia lukiessani myös sen, että kovasti kannettiin huolta lapsista, nuorista, vanhuksista, lapsiperheistä, mielenterveyshäiriöisistä, riippuvuudesta sairastavista, vammaisista jne. Väliinputoajiksi jäivät yksin elävät keski-ikäiset ihmiset, jotka ovat mahdollisesti lisäksi työttömiä tai huonosti toimeen tulevia. Heistä ei kukaan tuntunut välittävän. Omalta osaltani minulla on ehdokasta valitessani eräs kriteeri, josta pidän kiinni. Jos hän ehdokkuutensa lisäksi toimii jo eduskunnassa kansanedustajana, vielä lisäksi jossain valiokunnassa tai hallituksessa, on myös kotikuntansa valtuustossa tai hallituksessa ja nyt vielä haluaa aluevaltuustoon, hän ei ole minun ehdokkaani. Ensinnäkin kansanedustajan työ tulee varmasti tuomaan tulevaisuudessa eturistiriitatilanteita alueen parasta ajatellen. Toisekseen, ei kukaan repeä kolmelle paikkakunnalle edustamaan tehtäväänsä täysipainotteisesti ja silloin jää kaikkien luottamustoimien hoito retuperälle. 

Minä toivon tulevaisuudessa aluehallinnon edustajilta vain tavallisten kansalaisten jokapäiväisen elämän sujuvuuden helpottamista ja takaamista. Sitä, että terveyskeskukset ovat lähellä asukkaita, eivät vaan kaupunkien tai maakuntien keskuksissa. Sitä, että ambulanssi kuljettaa niitäkin potilaita, joilla on hätä oman olonsa takia, vaikka pää ei ole aivan kainalossa. Ettei jo hätäkeskus ilmoita, että et sinä tarvitse hoitoa ja ambulanssia, mene päivystykseen tai vastaanotolle omalla kyydillä. Tai ettei ambulanssikuski sano paikalle tultua, ettei me sinua oteta kyytiin, et ole tarpeeksi sairas. Sitä, että jo talo palaa, ei palokuntaa tarvitse odottaa niin kauan, että jäljellä on vain jälkisammutus. Sitä, että jos tarvitsen jostain syystä apua päivittäisten asioiden hoidossa akuutisti, sosiaalitoimi ei käske minun ensin myydä omaisuuttani ennen akuuttitilanteessa auttamista, kuten nykyisin. Sitä, että kun aika tulee, minua hoidetaan eikä jätetä ilman ulkoilua ja omiin jätöksiin makaamaan tai että kipuni otetaan todesta ja sitä helpotetaan. Tai etten kotona vanhetessani joudu rahanpuutteen takia valitsemaan, ostanko lääkkeitä vai ruokaa. Tai joudu tilanteeseen, jossa minua ei auteta, koska olen liian köyhä. Tai liian rikas.

Kristiina

P.S. Lisäsin juuri uuden kriteerin itselleni ehdokkaani valintaan. Lehdestä luin, että yksi alueemme persujen ehdokas mainosti puolueensa vaalilehdessä, että aluevaaleissa päätetään lasten päivähoidon tulevaisuudesta. Telkkarista taas tuli persujen yleisvaalimainos, jossa kehotettiin äänestämällä heittämään ulos bensan hinnan korottajat. Kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä tulevien aluevaltuustojen päätösvallan kanssa. Joten uusin kriteerini on, että ehdokkaan/puolueen pitää tietää, mistä ollaan menossa päättämään.