lauantai 30. huhtikuuta 2022
perjantai 29. huhtikuuta 2022
Suolaista ja makeaa vapuksi
Vappuna ruoka koostuu suolaisista ja makeista naposteltavissa. Tänä vuonna tein niiden lisäksi vappupöytään salaatteja ja simaksi löytyi hunajasimaa.
Perunasalaatti
1 maustekurkku
1 suippopaprika
10 cm pala purjoa
Kastike:
1 prk (200 g) kermaviiliä
0,5 tl yrttisuolaa
0,5 tl paprikajauhetta
0,5 tl valkosipulijauhetta
mustapippuria myllystä
1 rkl sinappia
1,5 rkl punaviinietikkaa
ripaus sokeria
Kuori perunat ennen keittämistä tai keitettyinä. Keitä perunat juuri ja juuri kypsiksi. Kuutioi ne salaattikulhoon.
Kuutioi maustekurkku. Pese paprika, poista siemenet ja kuutioi liha. Viipaloi purjo. Lisää pilkotut aineet kulhoon perunan kanssa ja sekoita.
Sekoita kaikki kastikeainekset keskenään. Sekoita kastike perunasalaatin joukkoon. Anna maustua hetki jääkaapissa.
Munasalaatti
salaattia
1/3 kurkkua
150 g pakasteherneitä
ripaus suolaa
ripaus sokeria
n. 1 dl kuohukermaa
1-2 tl väkiviinaetikkaa
Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Silppua valkuaiset haarukalla. Kuutioi kurkku. Kiehauta herneet pussin ohjeiden mukaan, jäähdytä heti kylmällä vedellä ja valuta.
Revi salaatti tarjoiluastiaan. Lisää joukkoon munanvalkuaissilppu, kurkkukuutiot ja herneet.
Tee kastike. Lautasella tai matalassa kulhossa muusaa keltuaiset haarukalla. Mausta ne suolalla ja sokerilla ja upota mausteet keltuaisiin haarukalla hiertämällä. Tarkista, että kummankin maku tuntuu.
Lisää keltuaisten joukkoon kerma osissa ja joka lisäyksen järkeen hierrä haarukalla kerma ja keltuaiset tasaiseksi massaksi. Kun sinulla on löysä, tasainen seos, kermaa on riittävästi.
Etikan on tarkoitus paksuntaa kastike, joten lisää sitä 1/4 teelusikallinen kerrallaan hyvin sekoittaen ja lopeta etikan lisäys, kun kastike tuntuu tarpeeksi paksulta. Jos se lipsahtaa liian paksuksi, ohenna kastiketta hieman kermalla Kaada kastike salaatin päälle.
Alkuperäinen resepti: Vaimomatskuu-blogi
Olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla Yhteishyvän ohjetta lihapiirakoille uunissa ja nyt oli hyvä aika tehdä se. Tosin oman jauhelihani maustoin hieman alkuperäistä ohjetta reilummin, sekoitetaanhan se riisin kanssa ja vielä leivotaan taikinan sisään. Lisäksi alkuperäisessä ohjeessa käytetään kuoriin hiivaleipäjauhoja. Omani olivat loppuneet enkä jaksanut taapertaa kauppaan, joten käytin rouheista sämpyläjauhoa.
Lihapiirakat uunissa 14 kpl
3 dl maitoa
1 pss kuivahiivaa
0,5 dl rypsiöljyä
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
7 dl rouheisia sämpyläjauhoja
Täyte:
1 dl puuroriisiä, 2,2 dl vettä, 0,5 tl suolaa
400 g jauhelihaa
öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
0,5 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
0,5 tl savupaprikajauhetta
1 tl maustepippuria
1 tl yrttisekoitusta
0,25 tl chilihiutaleita
mustapippuria myllystä
1 rkl valkoviinietikkaa
Voiteluun:
60 g sulatettua voita
Sekoita 42 ºC maitoon kuivahiiva, öljy, sokeri ja suola. Lisää jauhot parissa erässä ja sekoita tasaiseksi, pehmeäksi taikinaksi hyvin vaivaten. Peitä kulho liinalla ja anna kohota lämpimässä n. 1 h.
Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynsi.
Kiehauta vesi, mausta se suolalla ja lisää riisit. Anna kiehua hiljalleen, kunnes kaikki vesi on imeytynyt riiseihin ja ne ovat pehmeitä.
Lämmitä öljy paistinpannulla ja paista jauheliha läpikypsäksi. Lisää paiston loppuvaiheessa pannulle sipulit ja kaikki mausteet. Anna paistua sen aikaa, että sipulit pehmenevät ja mausteista irtoaa makua.
Jaa taikina n. 14 tasakokoiseen palaan (omani punnituksessa 57 g/piirakka). Pyöritä taikinapala palloksi, litistä se leivonta-alustaa vasten ja kauli ohueksi soikioksi. Nosta toiselle puolikkaalle soikiota 2-3 ruokalusikallista, täytettä, voitele taikinan reunat vedellä ja taita täytteetön taikinanosa täytteen päälle. Painele reuna kiinni ensin sormin ja lopuksi haarukalla. Nosta valmis piirakka leivinpaperilla peitetylle leivinpellille. Jatka, kunnes kaikki taikina on käytetty.
Peitä piirakat liinalla ja anna kohota n. 20 min. Voitele kohonneet piirakat voisulalla.
Paista piirakoita 225 ºC uunissa alakeskitasolla n. 15 min, kunnes piirakoiden pinta on kauniin ruskea. Voitele kypsät piirakat uunista oton jälkeen uudestaan voisulalla. Jäähdytä.
Alkuperäinen ohje: https://yhteishyva.fi/reseptit/lihapiirakat-uunissa/2JcxbAUIR3mgyMJoOPsJ8t
Tein laskiaisena makeita tuulihattuja. Koska vappupöydästä maistuvat suolapalat ja sitä suolaista hiukopalaa voidaan tarvita kipeästi vappupäivänä, päädyin tällä kertaa suolaiseen täytteeseen tuulihatuille eli laitoin metvurstitäytteen ja sillikaviaaritäytteen.
Metvurstitäyte
0,5 punasipulia
0,5 suippopaprikaa
35 g metvurstisiivuja
Silppua sipuli. Kuutio paprikanliha ja metvurstisiivut pieniksi kuutioiksi.
Sekoita kaikki ainekset hyvin sekaisin. Anna maustua jääkaapissa vähintään 2-3 h, mieluummin yön yli.
Sillikaviaari
1 kovaksi keitetty kananmuna
0,5 sipulia
0,5 ruukkua tilliä
90 g crème fraîchea
mustapippuria (suolaa)
Pese ja kuivaa sillifilee, leikkaa se pieniksi kuutioiksi. Silppua sipuli. Kuori muna ja pieni se haarukalla. Silppua tilli.
Sekoita hienonnetut ainekset crème fraîchen joukkoon. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Anna maustua jääkaapissa.
Makeina leivonnaisina oli tänä vuonna vapun klassikkoja eli hillomunkkeja ja tippaleipiä. Sitruunan ystävänä sitä on minulla molemmissa taikinoissa. Allergikko tai inhoaja vaihtaa sitruunarahkan tavalliseksi rahkaksi ja jättää sitruunankuoren ja -mehun pois tippaleipätaikinasta.
Rahkamunkit
200 g sitruunarahkaa
50 g maustamatonta rahkaa
1 kanamuna
1 rkl vettä
3,5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 tl kardemummaa
0,25 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
Paistamiseen:
8-10 dl öljyä
Päälle:
erittäin hienoa sokeria
Täyttö:
marmeladia tai omenasosetta
Sulata ja jäähdytä rasva. Sekoita kulhossa rahka, rasva, kanamuna ja vesi.
Sekoita kuivat aineet keskenään omassa astiassa ja sekoita seos sen jälkeen kosteiden aineiden sekaan tasaiseksi taikinaksi.
Pyöritä taikinasta jauhotetuilla käsillä n. ruokalusikallisen kokoisia palloja, laita pallot leivinpaperin päälle odottamaan.
Lämmitä öljy 170-180 ºC. Paista kerralla 3-4 taikinapalloa kauniin ruskeiksi molemmin puolin. Nosta valmiit munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan.
Laita marmeladi tai omenasose pursotinpussiin, joka on varustettu kapealla, terävällä tyllalla. Paina tylla munkin keskellä ja pursota täyte.
Pyörittele vielä (lämpimät) munkit erikoishienossa sokerissa.
Tippaleivät
2,5 dl maitoa
0,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeri
0,5 sitruunan kuoriraaste
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
4 dl vehnäjauhoja
Paistamiseen:
8-10 dl öljyä
Päälle:
tomusokeria
Riko munien rakenne. Lisää muut ainekset (jauhot siivilän läpi), sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota n. 20 min.
Kaada taikina esim. vanhaan ketsuppipulloon. Voit käyttää myös pursotinpussia, jonka päähän on leikattu pieni reikä. Käytä muotteina esim. pestyjä säilykepurkkeja, joista on poistettu kansi ja pohja.
Lämmitä öljy 170-180 ºC. Pursota kerralla paistumaan 2-3 tippaleipää. Anna alaosan paistua kauniin ruskeaksi, poista muotti ja paista toinenkin puoli. Nosta paistuneet tippaleivät talouspaperin päälle, jotta liika öljy imeytyy pois.
Koristele jäähtyneet tippaleivät tomusokerilla.
Koska olin lämmittänyt öljyä ja kuorin tällä kertaa salaattiini käyttämäni perunat, päätin harrastaa äärimmäistä hävikinvähentämistä ja tehdä vielä iltanaposteltavaksi friteerattuja perunankuoria.
Friteeratut perunankuoret ja dippi
suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta, yrttisekoitusta, valkosipulijauhetta
Dippi:
1 prk (180 g) crème fraîchea
1 rkl ketsuppia
2 tl piparjuuritahnaa
1 tl savunmakuista grillikastiketta
0,5 rkl soijakastiketta
4 tippaa tabascoa
Paistamiseen:
öljyä
Pese käyttämäsi perunat hyvin harjalla tai perunahanskoilla. Kuori perunat ja ota kuorisuikaleet talteen.
Sekoita mausteet yhteen.
Paista perunankuoret rapeiksi ja kauniin värisiksi n. 190 ºC öljyssä. Nosta paistetut kuoret talouspaperin päälle ja kuivaa liika öljy pois.
Kaada mausteseos lautaselle, nostele päälle perunankuoret ja kääntele niitä lautasella, kunnes kaikki mauste on tarttunut perunankuoriin.
Dippiä varten sekoita kaikki ainekset crème fraîchen sekaan tasaiseksi kastikkeeksi.
Kristiina
torstai 28. huhtikuuta 2022
Makrameekassi kesäksi
Löysin kivan kassimallin Instagramin kautta. Minulla sattui olemaan sopivaa Lankavan ruskeaa Pauliina-lankaa vielä jäljellä ja käydessäni kaupungissa hain Vöyrin Käsityöliikkeestä toisen luonnonvalkoisen lankakerän ja pääsin taas solmimaan. Ohje oli kaiken lisäksi suhteellisen yksinkertainen, koska työn tekemiseen käytettiin vain kaksoistasosolmuja ja ohje kokonaisuudessaan löytyi YouTubesta.
Laukku aloitettiin solmimalla sangat. Omistani tei hiukan alkuperäistä ohjetta pitemmät, joten mittasin alkuperäisestä poiketen niitä varten pitemmät langat (4x450 cm ja 4x350 cm). Seuraavassa vaiheessa työhön lisättiin 12 lankaparia/kanssinpuoli (24 lankaa) ja nämä lankapari + toinen sanka muotoiltiin kolmioksi ja toisen sangan kanssa tehtiin sama operaatio. Tässä käytin apuna alkuvaiheessa styroxpalaa ja hammastikkuja (nuppineulat loppuivat kesken).
Seuraavaksi
kolmiot yhdistettiin ja niiden väli täytettiin jälleen
kaksoistasosolmuilla. Koko kappaleen alareunaa jatkettiin vielä hieman
kapenevalla lisäyksellä. Koska en keksinyt tälle vaiheelle mitään
sopivaa solmimis"telinettä", levittelin kappaleet lattialle ja tein
yhdistämisen siinä. Tämän jälkeen yhdistettiin suuresta kappaleesta myös
toiset reunat sisään päin taittaen ja taas täyttäen väli
kaksoistasosolmuilla.
Tämän jälkeen piti yhdistää vielä sivut (alkuperäisessä ohjeessa vain toiselle puolelle kolmioita tehtiin kiila ja sitten lähdettiin lisäilemään rivejä ajas, mutta minä hosuin edelle ja jäljelle jäi siis kiilojen yhdistäminen). Kun työhön tehtiin lisää kerroksia ja vielä kiiloja nurkkia varten huomasin, että huolimatta ohjeen mukaisista lankojeni pituuksista lankani osoittautuivat liian lyhyiksi. Minun piti hieman purkaa jo tehtyjä alakerroksia ja jatkaa osaa naruista. Onneksi olin osunut samaan tilanteeseen jo aiemmin yhden kirjanmerkkini kanssa ja tiesin, että lankojen jatkamiseen kesken työn erilaisten solmujen kohdalla läytyy hyvät, Rosulikan tekemät ohjeet YouTubesta.
Saatuani langat jatkettua ja tehtyä tarvittavat kiilat pääsin tekemään kassiin kulmat.
Sen jälkeen kurottiinkin vain pohja umpeen edelleen kaksoistasosolmuilla, lyhennettiin jäljelle jääneitä langanpätkiä ja käännettiin laukku. Minulla se ei tosin ollut niin yksinkertaista lankojen jatkamisen takia. Nyt laukun uudella "oikealla" puolella oli niitä työstä positettujen lankojen pätkiä, joten ne piti vielä vedellä toiselle puolelle ja punoa sisäpuolelle. Lisäksi tulin siihen tulokseen, että tavarat hukkuvat sisäpuolen langanpätkien joukkoon, joten joudun vielä leikkaamaan kassiin pahvista sisälle pohjalevyn.
Sattui kivasti, kun huidoin kameran kanssa juuri, kun laadunvalvoja saapui tarkastamaan työtäni. Kuva selittää myös sen, miksi kaikissa tavaroissani on alusta asti kissankarvoja.
Kristiina
tiistai 26. huhtikuuta 2022
maanantai 25. huhtikuuta 2022
Hapanjuurileivontaa
Kuten aiemmin kerroin, kiinnostuin jokin aika sitten hapanjuurileivonnasta. Olen aiemmin yrittänyt joskus leipoa ruisleipää juurta käyttäen, mutta se ei ollut aivan yksinkertaista. Nyt ajattelin lähestyä aihetta vaalea hapanjuurileipä. Sitä varten menin erään tottuneen hapanjuurileipojan kanssa kuuntelemaan Marttoihin esitystä hapanjuurileivonnasta. Tällä reissulla sain sekä esityksestä että tottuneelta leipojalta hyviä vinkkejä Ensimmäiseksi minun tulisi ehdottomasti lukea aiheesta Suomen hapanjuurileivonnan gurun, Eliisa Kuuselan kirjoja asiasta. Aloittelijan opas on kirjoista ensimmäinen, Leipävallankumous. Toisekseen tulisi liittyä Hapanjuurileipurit Facebook-ryhmään, jossa leipurit ja Eliisa neuvovat ja kokeneet antavat vinkkejä kokemattomammille. Lisäksi YouTubesta löytyy Eliisan videoita Leipäpaja-nimellä aloituksesta aina leivontavaiheisiin asti.
Hankin Leipävallankumouksen kirjastosta ja aloin aiheeseen tutustumisen. Samaan aikaan lueskelin myös Facebook-ryhmän postauksia ja ohjeita. Käytyäni läpi nämä vaiheet uskaltauduin viikkoa ennen pääsiäistä alkuun. Olisin saanut valmista juurta Marttakaveriltani tai esim. tilaamalla Leipäpajalta. Mutta koska olin aloittamassa uutta, päätin tehdä kaiken alusta juuresta alkaen. Joten panin oman juuren alkuun ohjeiden mukaan vedellä ja ruisjauhoilla. Ohjeiden mukaan keitin ja jäähdytin veden ja katsoin, että ruisjauhot olivat suhteellisen tuoreita ja lisäaineettomia. Lisäksi ostin Clas Olssonilta suorareunaisia astioita (tämä vinkki FB-ryhmästä), 1 kpl. litran astian ja 2 kpl. reilun puolen litran astioita.
Itse juuren kypsyttelyyn ja kasvattamiseen menee 1. kerralla 6 päivää, jona aikana aihio pidetään lämpimässä ja sitä ruokitaan joka päivä. Ensin ruisjauholla ja sitten ruis-vehnäjauhon yhdistelmällä. Myös vehnäjauhojen olisi pitänyt olla lisäaineetonta, tuoretta luomujauhoa. Valitettavasti siihen hätään paikalliskaupastamme ei löytynyt lisäaineetonta vehnäjauhoa kuin yhdestä pussista, mutta se oli niin huippukallista, että tyydyin tavalliseen puolikarkeaan vehnäjauhoon, jossa oli jauhonparannetta. Näin kasvattelin juurtani vaaditut 6 päivää.
Juuriaihio 1. vuorokauden jälkeen |
Ensimmäinen talteen otettu emojuuri esitaikinavaiheen jälkeen |
Taikinani tekeytymisen eli autolyysin jälkeen |
Lopullinen leipäni ei noussut kovin komeaksi, vaikka sisällä näkyykin jo ilmakuplia. Syy tähän taas löytyi vinkkien mukaan siitä, että juureni on nuori (siis vastatehty). Ennen seuraavaa leivontakertaa minun on syytä aina välillä ruokkia ja kypsytellä sitä lisää. Tälle sain vahvistukset myös Marttaystävältäni. Juuri kun vahvistuu joka leivontakerralla ja tuottaa jatkossa pirteämmin kohoavia leipiä. Sen sijaan jo ensimmäisten leipien maku oli täysin erilainen kuin hiivalla kohotettujen leipien maku. Se maistui enemmän leivälle, ei hötölle. Ja kuori oli ihanan rapea ja tukeva. Hapanjuurileivän leikkaamiseen tarvitaankin hyvä leipäveitsi.
Kaiken kaikkiaan, hapanjuurileivät leipominen vaatii enemmän paneutumista, aikaa ja tilaa kuin hiivaleivän leipominen. Toisaalta se on mukavaa ajankulua ja keskittymistä vaativaa tekemistä. Sillä välin, kun syön nyt leipomiani 2 leipää, aion vahvistaa juurtani. Olen vahvistanut sitä nyt viikonloppuna ensimmäisen kerran ja tuloksena se oli jo niin reipasta ja kuplivaa, että otin siitä uuden emojuuren ja varmuuskopion. Varmuuskopio, jonka jokaisen tulisi ottaa hyvin toimivasta juuresta, on todellisuudessa kuivattua juurta. Sellainen pitäisi olla jokaisella hapanjuurileipurilla omasta juurestaa sellaisen tilanteen varalle, että varsinainen emojuuri "vahingoittuu" jostain syystä. Tai se voi olla harvoin leipovalle myös se ainoa juurimuoto, jota käytetään haluttaessa leipoa hapanjuurileipää. Uuden emojuuren ja kuvatettavan osan ottamisen jälkeen minulle jäi vielä aktiivista juurta. Mietin, tekisinkö siitä vohveleita tai lettuja, kun löysin Hapanjuurileipurit-ryhmästä vinkin aktiivisen ylijäämäjuuren käytöstä näkkileiväksi. Oli pakko kokeilla.
Hapanjuurinäkkileipä ylijäämäjuuresta
100 g jauhoja (esim. 1/3 vehnäjauhoa, 2/3 ruisjauhoja)
1 tl suolaa
(siemeniä, esim. seesamin, unikon, pellavan)
Sekoita ainekset keskenään taikinaksi. Peitä tuorekelmulla tai kostealla kankaalla ja anna tekeytyä lämpimässä 1-2 h.
Jaa taikina osiin. Levitä leivinalustalle siemeniä ja kauli taikinapalat niiden päällä ohuiksi levyiksi. Paista taikina vohveliraudalla kuumimmalla lämpötilalla, kunnes leivät ovat paistuneet rapenkypsiksi. Näkkileivät jäävät keskeltä hieman sitkeiksi, joten voit halutessasi lisäpaistaa niitä uunissa (ehkä 150 C jokunen minuutti).
Näin sain aikaiseksi näkkileipäsiä, jotka maistuivat kaupan happamalta näkkileivältä.
Olen jo aloittanut vapun valmistelut keittämällä perjantaina erän hunajasimaa. Päädyin tähän vaihtoehtoon tänä vuonna. Perussiman sijasta on mahdollista valita useita muitakin vaihtoehtoja kuten marjasimat tai vaikkapa salmiakkisima. Itselläni meni välillä lukuisia vappuja ilman simaa, mutta sitten innostuin kokeilemaan perussiman jälkeen myös erilaisia variantteja ja niin pääsin jälleen simojen makuun.
Kristiina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)