Historian havinaa

Tällä kertaa luin läpi muutaman historiaa käsittelevää kirjaa.

 

Soturit assassiineista samuraihin (Karoliina Kouvola) keskittyy kertomaan kuudesta soturiryhmästä, joista monet me tunnemme vain hämärinä mainintoina kirjoissa tai joiden toiminta on tavalliselle pulliaiselle tuttua vain elokuvien, pelien ja seikkailukertomusten väritettyjen tarinoiden kautta. 

Soturiryhmät, joiden syntyä, historiaa ja toimintaa sekä aikanaan tapahtunutta kukistumista kirjassa valotetaan, ovat berserkit (eräs viikinkien erikoisryhmä), assassiinit, temppelinherrat, samurait, lakotaintiaanit ja tugeeni-kuristajat. Kolmen ensimmäisen ryhmän tarinat päättyivät 1200-1300-luvulle kun taas kolmesta viimeksi mainitusta ryhmästä löytyy tietoja aina 1800-luvulle asti. Kirjassa ryhmistä kerrotaan niitä historiallisia tosiasioita, jotka tiedetään. Yllättävän paljon myös vanhemmista ryhmistä löytyy tietoja ja faktaa, tosin esim. berserkkien tapauksessa historiallisista tosiasioista ei voi olla aina kovin varma, koska paljolti heistä puhutaan saagoissa. Mutta kirja antaa hyvää, todellista tietoa ryhmien ideologioista ja toiminnasta sekä niistä tosiasioista, joita tiedetään. Ei siis enää kirjan luettuaan tarvitse uskoa seikkailukertomusten tai elokuvien maailmojen kuvaamia tarinoita vaan saa muodostaa mielipiteensä soturiryhmistä tosiasioihin perustuen. 

Kirja oli äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa. Oli hyvä saada oikeata, laajaa tietoa mielikuvitusjuttujen sijasta. Tosin kirjassa on niin paljon yksityiskohtia ja historiallista tietoa, ettei sen sisältö aivan yhdellä lukemalla päähän kovin tarkasti uppoa. Onneksi kirjaan voi aina palata.  

Helmet-lukuhaaste kohdat 6, 14, 15, 16, 31, 32, 40, 43

Suomen historian jännät naiset (Maria Pettersson) jatkaa vähemmälle historiankirjoituksessa jääneiden naisten tarinoiden kertomista tällä kertaa suomalaisesta perspektiivistä. Kaikki kirjassa mainitut naiset eivät ole välttämättä Suomessa syntyneitä tai kotimaassaan vaikuttaneita. Syynä on usein se, että elimme vuoteen 1917 joko Ruotsin tai Venäjän alaisuudessa tai että Suomesta suuntasi suuri määrä ihmisiä ulkomaille siirtolaisiksi tai töihin. Naiset on kirjassa jaettu 6 ryhmään: Seikkailijattaret ja rikolliset, Taiteilijat, Hovin liepeillä, Sotilaat ja aktivistit, Uranaiset ja Hengen naiset. Kaikkien 57 kirjaan valikoituneen naisen saavutukset ja teot eivät välttämättä ole suuria, joskus ne ovat erikummallisia ja kaiken kaikkiaan nämä naiset ovat omistautuneet omalle alalleen tai aatteelleen. 

Yhtä lailla kuin aiempi Historian jännät naiset myös tämä kirja herätti kiinnostukseni ja naisten elämät ja kohtalot kiehtoivat minua. Kirjan naisten tarinoita ei kannata lukea yhteen syssyyn vaan nautiskella yksilöllisistä tarinoista muutamasta kerrallaan. Niin tarinoista saa kaiken irti. Minun on itseni myönnettävä, että vaikka kaikki naisryhmät olivat kiinnostavia, eniten minua viehättivät seikkailijattaret ja rikolliset. Miksiköhän?

Helmet lukuhaaste kohdat 14, 15, 16, 17, 18, 20, 26, 32, 43,49

Kolmas historiaa sivuava kirjani oli Huuhaa-Suomen historia (Vesa Sisättö). Oli oikeastaan mielenkiintoista lukea tämä kirja heti jännien naisten jälkeen, koska molemmissa sivutaan osittain samoja tapahtumia ja henkilöitä. Vaikka kirjan ensimmäisessä luvussa puhutaan vanhan historian ajoista 1300-luvulta 1700-luvun lopulle ja kaikenlainen magia, uskontoon perustuvat ajatukset ja alkemia tuntuvat nykyihmisestä huuhaalta, sen ajan ihmisille ne olivat vain tosiasioita, sillä tieteet ja erilaisten ilmiöiden syyt olivat silloin eläneille ihmisille tuntemattomia ja elämän perustotuudet meille tänä päivänä eläville käsittämättömiä. Siksi Sisätön mukaan voidaan ajatella huuhaan syntyneen vasta 1800-luvulla, jolloin ihmisillä alkoi olla tieteen edistymisen ja koulutuksen johdosta työkaluja, joilla tosiasioihin perustuvaa tietoa voitiin erottaa rajatiedosta. Kirjan sisältö etenee aikakausittain 1800-luvulta aina 200-luvulle. Jokaisen aikakauden aikana käsitellään sille tyypillisiä huuhaa-ilmiöitä kuten esimerkiksi ikiliikkujien kehittäjiä, kummituslentokoneita, telepatian tutkimista, ufoja ja saatananpalvontaa. Sisättö pyrkii tutkimaan ilmiöiden levinneisyyden ja suosion salaisuuden syitä ja niiden liittymistä yhteiskunnallisiin oloihin ja aikoihin. Hän selvittää usein myös lehdistön ja ihmismassojen vaikutusta ilmiöiden leviämiseen ja joissakin tapauksissa myös ilmiöiden todenperäisyyttä. Joukossa on huvittavia tai noloja tapauksia, mutta myös sellaisia, joista on ollut traagisia seurauksia. Viimeisessä luvussa Sisättö kertoo, että kirja oli tarkoitus lopettaa 200-lukuun, koska ennen sitä sävelletyt tarinat ovat historiaa ja niitä on aikanaan käsitelty ja suurimmaksi osaksi todistettu huuhaaksi. Hän kuitenkin valitsi käsiteltäväksi viimeisessä luvussa joitakin 2000-luvun huuhaatapauksia kuten terveysbuumin, WinCapitan ja salaliittoteoria.

Täytyy myöntää, että uudemman ajan huuhaa-jutuista monet olivat itsellenikin tuttuja joko luettuani niistä tai siten, että olen itse elänyt aikana, jolloin ilmiöt olivat tapetilla. Siksi on mielenkiintoista lukea näistä asioista ja yrittää ymmärtää myös sitä, miten nämä huuhaa-jutut syntyvät ja leviävät ja miksi niiden suosioon on syynsä myös yhteiskunnallisilla asioilla ja tilanteilla. 

Helmet-lukuhaaste kohdat 14, 16, 20, 32, 43, 49

Kristiina