Mikä vessapaperissa maksaa?

Moni meistä on kuluneen vuoden aikana tuskaillut peruselintarvikkeiden, lihan, jauhojen, maitotuotteiden ja rasvojen hinnannousua. Niiden hintojen kun kerrotaan viimeisen vuoden aikana nousseen jopa 30-50 %. Mutta kuinka moni on kaupassa asioidessaan kiinnittänyt huomiota sellaisen välttämättömyystuotteen kuin WC-paperin hintaan?  Omat kokemukseni ovat Vaasasta ja omasta lähikaupastani, mutta tuskin trendi muualla maassa siitä kovasti poikkeaa. Nimitän vessapaperia välttämättömyystuotteeksi, koska sitä on aika vaikea korvata millään. Luettu Ilkka-Pohjalainen ehkä kävisi, jos jaksaa pestä sitä painomustetta kalsongeistaan. Luonnosta haetut lehdet taas ovat käytettävissä vain kesällä eikä kai  viemäriverkosto oikein niiden käytöstä tykkää.

Joka tapauksessa, viime viikolla oli itselläni taas aika tankata huussipaperia. Kaupan hyllyllä meinasin saada sydänhalvauksen paperien hinnoista. Yhtä lukuun ottamatta jokainen 8 rullan paketti maksoi yli 4 euroa, useat jopa reilusti ylitse. Aloin miettiä hintoja ennen ja nyt. Löysin kuiteistani yhden kesäkuulta, jolloin olin ostanut normaalisti käyttämääni paperia. Silloin, 8 kuukautta sitten, kahdeksan rullan pakkaus oli maksanut €2,15. Nyt sen saman paperikassin hinta oli €4,59. Tässä lyhyessä ajassa hinta on siis noussut 114 %. Eli reilusti enemmän kuin elintarvikkeet. Mikä on aiheuttanut moisen tähtitieteellisen nousun pehmopaperin hinnassa? Ei kannata vedota sotaan tai energian hintaan. Kesäkuussa sota oli jo alkanut ja hinta oli silti maltillinen. Sitä paitsi paperin raaka-aine tulee kotimaasta ja se valmistetaan täällä, joten sodalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Energian hintakaan ei kelpaa, koska sen mukaan, mitä olen lukenut Suomen pehmopaperitehtaista, niillä on omat voimalaitokset, jotka tuottavat niiden käyttämän energian. Nyt viisaat, jotka tiedätte. Miten pehmopaperin valmistajat selittävät valtavan hinnannousun syyt? Vai saammeko syyttää itseänne, kun aina paniikin vallatessa mielemme (korona, energian hinnannousu, Ukrainan sota, lakot) hamstraamme ensimmäiseksi vessapaperia. Huomasivatko pehmopaperitehtaat selvän rahastusreiän ostokäyttäytymisessämme ja päättivät tänä vuonna tehdä tosi ison potin tällä aina hamuallamme tuotteella?

Itse päädyin valitsemaan hyllystä sen ainoan vessapaperikassin, jonka hinta jäi alle 4 euron. Syy halpaan hintaan selviää paketin kyljestä ja vertailusta. Entisessä paperissa oli 3 kerrosta, nykyisessä 2. Lisäksi koko rullan koko on entistä selvästi pienempi. Täytyy pihin vaan varoa, etteivät sormet mene paperista läpi. Tai jos käyttäisi sitä Ilkka-Pohjalaista, onhan siitäkin jo kallis hinta maksettu, ja vaan vuoraisi pinnan muutamalla vessapaperinpalalla. 

Kristiina

Uusi - New

 

With the new day comes new strength and new thoughts.

- Eleanor Roosevelt

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Ystävällistä laskiaista, silakkaa ja kukkakaalia

Ensi viikolla vietetään ystävänpäivää ja heti perään laskiaista. Koska en välitä tehdä kahta erää leivottavaa niiden kunniaksi, yhdistin päivät yhteen leivottavaan. Tuotoksia yhdestä taikinasta syntyi 8 kpl.

 

Ystävälliset laskiaisdonitsit

Taikina:

2,5 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

0,5 tl leivinjauhetta

0,5 dl ruokasoodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl kardemummaa

0,25 tl suolaa

0,5 dl öljyä

150 g jogurttia

1 kananmuna

Kuorrute:

0,5 ps Dr. Oetker Icing and Frosting-kuorrutetta

n. 1,5 rkl vettä

Täyte:

mantelimassaa:

50 g mantelijauhoa

50 g tomusokeria

n. 1,5 rkl kermaa

2 tippaa karvasmanteliesanssia

hilloa

kermavaahtoa:

2 dl kuohukermaa (./. mantelimassaan käytetty kerma)

2 rkl sokeria

2 tl vaniljakreemijauhetta

Sekoita kulhossa taikinan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon öljy, jogurtti ja muna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Laita taikina pursotinpussiin.

Öljyä donitsipellin kolot (käytin tällä kertaa sydämenmuotoisten sonitsien donitsipeltiä). Pursota taikinaa koloihin sen verran reilusti (melkein pintaan asti), että uunissa kohotessaan taikina peittää reikäkohdan. Paista 200 ºC uunin alakeskitasolla n. 10 min. Jäähdytä.

Sekoita kuorrute ja kastele jäähtyneet donitsit kuorrutteessa (kuorruta alapuoli, jotta päälle kohonnut, reiätön puoli jää pohjaksi). Nostele kuorrutetut donitsit ritilän päälle hyytymään (n. 30 min).

Sekoita mantelimassa (myös kaupan mantelimassa käy hyvin).

Halkaise donitsit vaakatasossa leipäveitsellä, varo kuorrutetta.

Annostele donitsin pohjapalan (ei reikää) päälle hilloa tai muotoile sille mantelimassa.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää vaahdotuksen lopussa sokeri ja vaniljakreemijauhe, vatkaa napakka vaahto. Lusikoi kermavaahto pursotinpussiin ja pursota se hillon/mantelimassan päälle. Nosta donitsien päälle kannet. Saat lisätäytettä, kun pursotat reikään hieman kermaa ja annostelet päälle hilloa tai mantelimassaa. Samalla syöjä tietää, kumpaa niistä on donitsin täytteenä.

Koska vielä ei ole laskiaisviikonloppu ja mieleni teki paistettuja silakoita, niitä piti laittaa. Koska olin hiljan syönyt perunasoselaatikkoa, päätin tehdä niiden kaveriksi muusin kukkakaalista perunan sijasta. Samalla valitsin aterian seuraksi yksinkertaisen porkkana-sipulisalaatin.

Porkkana-punasipulisalaatti

3-4 porkkanaa

1 iso punasipuli

balsamicoa tai punaviinietikkaa

1 rkl öljyä

suolaa ja mustapippuria

Raasta porkkanat raastimen karkealla terällä. Kuori sipuli, puolita se ja leikkaa viipaleiksi. Sekoita porkkanaraaste ja sipuliviipaleet kulhossa. Mausta salaatti balsamicolla, öljyllä, suolalla ja mustapippurilla.

Paistetut silakat

350-400 g silakkafileitä

1 dl ruisjauhoja

2 tl suolaa

1 tl mustapippuria

tilliä

1-2 kananmunaa

voi-ölyseosta tai voita

Riko muna lautaselle ja riko sen rakenne haarukalla. Annostele toiselle lautaselle ruisjauho, mausteet ja tilliä. Sekoita.

Lämmitä rasva suhteellisen kuumaksi (4-5) paistinpannulla. Pyöräytä silakkafileet ensin kananmunassa ja sitten ruisjauhossa. Paista kerralla pannuun sopiva määrä fileitä (ei liian täyteen) nopeasti ensin nahkapuolelta, sitten toiselta puolelta. Lisää paistojen välillä pannulle hieman rasvaa ja jatka, kunnes kaikki silakat on paistettu.

Kukkakaalimuusi

reilun kilon painoinen kukkakaali

1 pieni sipuli

(2 rkl voita)

n. 1 dl ruokakermaa

ripaus muskottia

n. 100 g sulatejuustoa

suolaa, mustapippuria

Poista kukkakaalista lehdet, käytä hyväkuntoiset muusiin. Leikkaa kukkakaali paloiksi ja hienonna lehdet veitsellä. Silppua sipuli karkeiksi paloiksi.

Laita kukkakaalipalat ja sipuli kattilaan ja lisää vettä sen verrat, että palat peittyvät. Kiehauta ja keitä, kunnes kukkakaali on kypsää (15-20 min). Lisää keittämisen puolessa välissä joukkoon myös lehdet.

Soseuta kypsä kukkakaali sauvasekoittimella. 

Lisää soseeseen halutessasi voita ja ripaus muskottia. Sen jälkeen voit alkaa varovasti lisäilemään joukkoon kermaa ja sulatejuustoa pieninä erinä, kunnes juusto on sulanut ja sose on haluamasi paksuista. Mausta valmis sose suolalla ja mustapippurilla.

Munakastike

3 kovaksi keitettyä kananmunaa 

3 rkl öljyä

3 rkl vehnäjauhoja

5 dl maitoa

suolaa, mustapippuria

 

Keitä munat, kuori ne ja hienonna haarukalla.

Lämmitä öljy kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Älä käytä kovin korkeata lämpötilaa. Kypsyttele jauhoja kattilan pohjalla 5-10 min, älä ruskista niitä.

Lisää huoneenlämpöinen maito joukkoon 3-4 erässä. Sekoita kastike aina lisäysten välillä tasaiseksi käsivispilällä, näin kastikkeesta tulee tasainen, ei paakkuinen.

Kun kaikki maito on lisätty, anna kastikkeen kiehua hiljalleen, kunnes se paksuuntuu. Lisää kananmunamurut ja anna vielä kuplia hetken.  Mausta kastike.

Kristiina

Runeberg Pohjanmaan museossa

Runebergin päivänä viime sunnuntaina Pohjanmaan museossa oli järjestetty täsmäopastus triviaalikoulusta ja Runebergistä siellä ja sitä minäkin menin kuuntelemaan. Samalla sai myös kierrellä hetken opastuksen jälkeen muuallakin museon tiloissa ja kerrata sen Pohjanmaan osiota. Eikä tilaisuuden hintakaan halkaissut kukkaroa kun 5 eurolla sai sisäänpääsyn, pikaopastuksen ja tortun + teen/kahvin. 

                                                                        

Saimme annoksen tietoa sekä triviaalikoulusta että Runebergistä siellä. Runeberg tuli Vaasaan kouluun v. 1815 ollessaan 11-vuotias. Tuohon aikaan triviaalikoulussa oli 4 luokkaa, joista jokainen kesti 2 vuotta. Koulupäivä alkoi klo 5.00 aamulla ja loppui klo 17.00 ja välissä oli 2 tunnin pituista taukoa. Keskiviikot ja lauantait olivat hieman lyhyempiä päiviä ja sunnuntaisin käytiin kirkossa, jonka jälkeen oppilailla oli kuulustelu saarnan sisällöstä. Opetuskielet olivat ruotsi ja latina ja suomenkielisten oppilaiden oli ensin opeteltava ruotsia. Käytössä olivat ensialkuun aapiset ja aakkostaulut ja onpa näytillä jopa vaasalaisen kirjapainon aapisen painolaatta.

Kuri koulussa oli ankara ja rangaistuksen saanut poika joutui hakemaan piiskaansa oksat itse ja punomaan ne letiksi. Lisäksi näytteillä on Runebergin aikaisen rehtorin pääkallopäinen kävelykeppi, jolla hänen kerrotaan joskus soimineen kurittomia oppilaita. Mutta ei kaikki koulunkäynnissä ollut pelkkää ulkoapänttäämistä, saarnoja ja rangaistuksia. Tämän näyttelytilan yhteydessä saa kuunnella lukuotteita Runebergin kirjeestä kotiin, jossa hän kertoo myös tovereidensa kanssa tekemistään kepposista. 

Runeberg valmistui triviaalikoulusta v. 1822. Hänellä oli kouluun tullessaan ollut hieman etulyöntiä siitä, että jo ennen muuttoaan Vaasaan hän oli opiskellut kotikaupungissaan Pietarsaaressa ja setänsä luona Oulussa, joten hän ei Vaasassa joutunut aloittamaan aivan perusteista ja olikin koko Vaasassa suorittamiensa opintojen ajan luokkansa parhaiden joukossa. 

Ehdin ennen kotiinlähtö hieman kierrellä muuallakin näyttelyssä ja näpsäistä muutaman kuvan. Kuvissa on muutama esimerkki siitä, mitä Pohjanmaalla ja Vaasassa on valmistettu aikojen kuluessa ja mistä elanto on saatu.

Kristiina

Helmikuu - February

 

Helmikuu on tyttö tää, naurusuinen, kulkuspää.

- kuukausirunot Birgit-mummu

 

Lisää kuvia aiheesta täällä: