Monenlaista kiusausta

Sain välillä tarpeekseni jogurtin syömisestä aamupalan jälkiruoaksi ja ajattelin tehdä tilalle jotain iloista. Koska kotona sattui olemaan appelsiineja ja appelsiinimehua, tein niistä kiisselin. Oman kiisselini pohjana oli kaupan valmiiksi sokeroitu appelsiinimehu. Mehun voi puristaa myös tuoreena appelsiineista, mutta silloin kiisseliin on syytä lisätä sokeria tai muuta makeutusainetta.

Appelsiinikiisseli

1 l appelsiinimehua

(sokeria)

0,5 tl kanelia tai 0,5 tähtianista

4,5 rkl perunajauhoja

2 appelsiinia

Leikkaa appelsiineista pois kuori valkoisine osineen ja leikkaa appelsiiniviipaleet kalvottomiksi.

Mittaa kattilaan appelsiinimehu, mahdollinen sokeri/makeutusaine, kaneli/tähtianis ja perunajauhot. Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli alkaa kuplia (se on myös sakeutunut ja kirkastunut). Nosta kattila liedeltä. 

Lisää kiisselin joukkoon appelsiininpalat ja anna jäähtyä.

Näin ruusukaalin aikaan löysin sopivan salaattireseptin, jota piti kokeilla.

Omena-ruusukaalisalaatti

250 g omenaa

250 g ruusukaalia

4 salottisipulia

2 rkl öljyä

suolaa, mustapippuria

1 dl mantelirouhetta

1 mieto chili

salaattia tai salaattisekoitusta

Kastike:

3 rkl vaahterasiirappia

2 rkl rypsiöljyä

1 rkl valkoviinietikkaa

suolaa, mustapippuria

Pese omenat, poista siemenkodat ja lohko ne.

Poista ruusukaaleista kannat ja huonot lehdet, puolita kaalit.

Kuori salottisipulit ja leikkaa jokainen 4 osaan.

Poista chilistä siemenet ja viipaloi se.

Levitä omenat, ruusukaalit ja sipulit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Valuta päälle öljy, mausta suolalla ja mustapippurilla. Pyörittele aineksia käsin hieman. 

Paahda kasviksia 225 ºC uunissa 10-12 min, kunnes ne pehmenevät ja saavat hieman väriä. Jäähdytä.

Paahda uunin jälkilämmössä astiassa mantelirouhe.

Mittaa kastikeainekset kannelliseen lasipurkkiin, sulje kansi ja ravista ainekset sekaisin.

Lado tarjoiluastiaan salaatti pediksi. Lisää päälle jäähtyneet, paahdetut kasvikset. Ripottele päälle chiliviipaleet ja mantelirouhe. Valuta kastike salaatin pinnalle.

Alkuperäinen resepti: K-Ruoka 10/22

En ole pitkään aikaan tehnyt kiusausta ja pakastimessa sattui olemaan broilerifileitä.

Broilerikiusaus

öljyä 

1 iso sipuli

410 g broilerifileitä tai -suikaleita

1 rkl currya

0,5 rkl paprikajauhetta

suolaa, mustapippuria

1 kg perunoita

suolaa, mustapippuria

4 dl ruokakermaa

100 g juustoraastetta

 

Kuori ja silppua sipuli. Jos käytät kokonaisia broilerinfileitä, suikaloi ne. Kuori perunat ja leikkaa ne suikaleiksi.

Lämmitä öljy ja kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä n. 7 min. Siirrä sipulit odottamaan.

Lisää pannulle tarvittaessa hieman öljyä sekä curry- ja paprikajauhe. Anna paistua hiljalleen 1-2 min, kunnes aromit irtoavat. Lisää pannulle broilerisuikaleet ja paista ne kypsiksi. Lisää paiston lopussa sekaan suolaa ja mustapippuria.

Lado uunivuokaan ensin kerros kanasuikaleita, sitten sipulia ja lopuksi perunasuikaleita. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Toista sama. Sekoita ainekset sekaisin uunivuoassa. 

Lisää uunivuokaan ruokakerma ja ripottele päälle juustoraastetta.

Paista kiusaus 200 ºC uunissa alakeskitasolla n. 1 h.

Minulle jäi leivottaessa hieman vajaa paketti vaniljatuorejuustoa ja jääkaapissa oli purkki kuohukermaa. Niistä sai aikaan maailman helpoimman jälkiruoan. Toki tähän voi käyttää myös maustamattoman tuorejuuston jämät, silloin vain lisätään hieman enemmän sokeri ja 1-2 tl vaniljasokeria. Tällä kertaa maustoin jälkiruokani pikakahvijauheella, mutta yhtä hyvin maustamiseen käy kaakao tai suklaa, marjat, hedelmät, lakritsajauhe jne.

Helppo kahvivaahto

2 dl vispi- tai kuohukermaa

150-200 g (vanilja)tuorejuustoa

3 rkl sokeria

1 rkl pikakahvijauhetta

 

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi.

Lisää kermavaahdon joukkoon tuorejuusto, kahvijauhe ja sokeri. Vatkaa vielä hetki ainekset sekaisin. Tarjoile.

Kristiina

Huonosti käyttäytyvä nuoriso

Viime aikoina paikallisaviisimme on täyttynyt uutisista huonosti käyttäytyvästä ja sotkevasta nuorisosta. Ilmiötä on tavattu koko laajemman Pohjanmaan alueella, mutta varsinkin Seinäjoen seutu on kerännyt huomiota. Siellä nuorison kokoontumiset koulujen ja puistojen alueilla ovat jättäneet jälkeensä sotkuisia piirroksia ja kirjoituksia, ison määrän roskaa alueelle ja rikottuja paikkoja. Roskaamisen lisäksi kaikkialla nuoriso ajelee alueilla erilaisilla ajoneuvoilla (polkupyörät, potkulaudat, autot, mönkijät jne.) jättäen jälkeensä uria ja myllättyä maata/istutuksia ja aiheuttaen musiikki- ja yleistä äänihäiriötä. Seinäjoen tapauksissa häiriötä, rikkomista ja sotkemista on laajennettu myös siten, että koulujen tai puistojen läheisyydessä asuvien ihmisten koteja on häiriköity mölyämällä, heittelemällä munia, piirtelemällä ja rikkomalla paikkoja. Aikuiset ihmiset alkavat olla kurkkua myötä täynnä tällaista häiriökäyttäytymistä, rikkomista ja sotkemista ja nuoremmat lapset pelkäävät iltaisin mennä harrastepaikoille tai aamuisin kouluun. Mutta mistä apu tilanteeseen?

Joillakin paikkakunnilla perätään nuorisotiloja. Olisivathan ne hyvät nuorison kokoontumis- ja harrastepaikkoina, mutta samalla ne ovat omiaan muodostamaan vain uuden häiriöpesäkkeen alueelle. Samoin apuun perätään poliiseja ja kameroita sekä ankarampia rangaistusseuraamuksia. Olisi todella hyvä, että tekijät saataisiin selville ja siitä koituisi heille sekä rahallisia että työhön perustuvia seuraamuksia eli ilkitöiden korjausten korvaamista ja korjaus- sekä siivousurakoita tekijöille. Mutta ei viranomainen kaikkialle ehdi ja usein tapahtuu niin, että viranomaisen ehtiessä paikalle nuorisojoukko on jo siirtynyt muualle tai hajaantunut, poliisin tulo kun kestää aikansa jopa kaupungeissa saati sitten kauempana taajamissa tai maaseutualueella. Lisäksi nuoriso on usein tietoinen kameroista ja osa porukasta naamioituu huivein ja hupparein kokoontuessaan pahantekoon. Valitettavasti myös nykyisin rangaistusasteikko näiden nuorien kohdalla on niin lievä ja niin pitkämielinen, että pahanteon mukavuus ylittää rangaistuksen pelon. Yksityiselle ihmiselle taas katsotaan asioihin puuttumisen olevan nuorten "pahoinpitelyä", jota laki ei salli. Laki siis käytännössä katsoo nuorten häiriköintiä julkisia tiloja ja yksityisiä ihmisiä kohtaan läpi sormien, kun taas jos uhkaat usuttaa koiran kotiasi terrorisoivien nuorten perään, syyllistyt rangaistavaan tekoon. Meillä on mielestäni liian kauan harjoitettu "nuoret ovat nuoria", "pojat ovat poikia" ja "ei meidän lapsi" -ajattelua nuorten huonon käytöksen ja rötöstelyn kohdalla ja katsottu tuollaista käytöstä läpi sormien. Olisi aika laskea rangaistusten alaikärajaa ja alkaa puuttumaan tällaiseen kalliiksi tulevaan rötöstelyyn. Teoilla pitäisi olla seuraamukset, ei hyssyttelyä ja ymmärrystä. 

Se, että apua haetaan viranomaisista ja rangaistuksista on yksi puoli tahallisen vahingonteon, roskaamisen ja häiriköinnin suitsemisessa. Mutta eikö kaiken perusta löydy kotoa ja vanhemmista/kasvatuksesta? Ilmeisesti melkein jokaisessa kodissa pidetään itsestään selvänä, ettei roskia heitellä pitkin lattiaa, seiniin ei piirrellä ja paikkoja ei tahallaan hajoteta. Samaa johdonmukaista käyttäytymistapaa pitäisi pienestä asti laajentaa koskemaan myös ulko- ja yleisiä tiloja. Kuinka vaikeaa on opettaa lapsille, että roskat eivät kuulu maahan vaan roskiksiin tai taskuun? Tai että piirtämistä ja kirjoittamista varten ovat paperi tai siihen tarkoitukseen osoitettu muu alusta? Ja että tahallinen rikkominen aiheuttaa vain rahan menoa ja omien käyttörahojen pienenemistä? Nykyisin sanotaan lasten kokevan paniikkia ja henkistä kärsimystä ilmastopelottelusta ja muovin haitoista. Eipä tuo paniikki tai kärsimys tunnu ulottuvan omaan toimintaan kodin ulkopuolella, kun voidaan surutta heitellä roskat mihin sattuu tai olla oikeutettuja roskaamaan yleisiä, julkisia alueita tai jopa muiden yksityisalueita. Heitetään siis aikuiset roskakoriin tuo huoli nuorten ahdistumisesta ja pelotellaan oikein kunnolla sillä, mitä tapahtuu, jos ei muuteta omaa käyttäytymistä, valitetaan vain aikuisten välinpitämättömyydestä ja teoista. Samalla lailla eläimet kuolevat, ilmasto lämpenee ja mikromuovihaitat leviävät nuorten teoista kuin aikuistenkin.

Toinen asia ovat omien lastensa tekemisten, olinpaikkojen ja aikataulujen seuraaminen. Ei viranomainen voi seurata, missä lapsesi on, mitä hän todellisuudessa tekee ja kenen kanssa tai koska. Itse aina ihmettelen, miten keskellä viikkoa puolen yön aikaan ulkona liikkuu nuorisoporukoita tai mopot/mönkijät pörräävät vielä keskiyön jälkeen. Vanhempien pitäisi laatia nuorille säännöt ja valvoa niiden noudattamista. Ei voi edellyttää, että kotona ei ole mitään sääntöjä, mutta koulun ja viranomaisten tulisi valvoa nuorten tekemisiä ja kotona/muualla oloa. Kyllä nuorten käytöksen perusteet luodaan lapsesta asti kotona ja niiden vahvistamista jatketaan vielä nuoruusiässäkin valvomalla sääntöjen ja käyttäytymisen noudattamista ja toteuttamalla niiden rikkomisesta asetetut rangaistukset. Eikä pidä unohtaa palkitsemista oikeasta toiminnasta ja käyttäytymisestä.

 

Itse en ymmärrä nuorta, joka valittaa ympäristöä pilaavista ja vahinkoa aiheuttavista aikuisista ja samaan aikaan heittää itse roskat mihin sattuu, sotkee ja rikkoo yleistä tai yksityistä omaisuutta ja häiriköi melusaasteella tai yleisellä käyttäytymisellä. Nuoret, ennen kuin valitatte aikuisten tekemisistä, tutkikaapa omaa käyttäytymistänne. Luopukaa siitä "kun muutkin niin minäkin" -joukkopsykoosista ja ottakaa tilalle "jos muut käskevät sinun hypätä kaivoon, hyppäätkö"-ajattelutapa. Aikuiset, ennen kuin valitatte nuorten käyttäytymisestä, katsokaa mitä itse teette. Roskaatteko, suhtaudutteko välinpitämättömästi julkisiin ja yleisiin tiloihin ja julkiseen omaisuuteen, millainen on oma asenteesi?  Ja miten olette oman jälkikasvunne kasvattaneet, onko heillä sääntöjä ja valvotteko niiden noudattamista ja onko kotonanne rangaistusseuraamuksia? Toki yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa ja toteuttaa valvontaa ja säätää ankarampia rangaistuksia myös nuorille. Mutta viranomaiset ja tiukka ulkopuolinen valvonta ovat vain osa käytöksen korjausta, ison osan pitäisi alkaa kotona.

Kristiina

Jotain mustaa - Something black

 

Mies musta munat muhijat.

- sanonta Kivennapa

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Sieniruokia

Tällä kertaa pääosassa ovat sienet. Kun niitä vihdoin sateiden jälkeen alkoi saamaan. Itse tänä syksynä löytämäni sienet ja pakkasessa olleet punikkitatit riittivät juuri ja juuri neljään lämpimään voileipään. Onneksi pääruoan kanssa apuun tuli Marttakaverini Sirpa, jonka ansiosta minullakin riittää talveksi sieniä.

 

 

Lämpimät sienileivät

4 palaa leipää (täysjyvä ruis)

erilaisia metsäsieniä

öljyä

1 sipuli

hyppysellinen currya

suolaa, mustapippuria

Päälle:

juustoraastetta/persiljaa

 

Silppua/raasta sipuli. Pieni sienet sopivan kokoisiksi. 

Laita sienet kuivalle paistinpannulle ja paista, kunnes ylimääräinen neste haihtuu.

Lisää pannulle öljy ja sipulisilppu. Paista miedolla lämmöllä (3-4), kunnes sipulit ovat kuullottuneet (n. 10 min). Mausta muhennos currylla, suolalla ja mustapippurilla.

Paahda leipäpalat. Annostele sienimuhennos päälle. Koristele leivät persiljalla.

Jos haluat laittaa päälle juustoraastetta, lisää raaste ja lämmitä leipä mikrossa, kunnes raaste sulaa (n. 1 min). 

Koska minulla oli REKOsta hankittua lampaanjauhelihaa ja tuoreita suppilovahveroita, pääruoaksi valikoituivat lampaanjauhelihapihvit ja suppilovahverokastike. Niiden kanssa jääkaapissa oli jäljelle jääneitä, parvekkeella kasvaneita pieniä perunoita ja omasta kasvatuslaatikosta nostettuja pienimpiä porkkanoita. Yhtä hyvin lautaselle sopisivat paistetut perunat ja babyporkkanat.

Lampaanjauhelihapihvit 12 kpl

1 dl maitoa tai vettä

1 dl korppujauhoja

1 sipuli

1-2 valkosipulin kynttä

öljyä

1 kananmuna

1 tl kuivattua timjamia

1 tl kuivattua minttua

0,5 tl juustokuminaa (jeeraa)

1 iso porkkana

500 g lampaanjauhelihaa

suolaa, mustapippuria

öljyä paistamiseen

Mittaa kulhoon maito/vesi ja korppujauhot ja anna turvota n. 15 min.

Silppua sipuli ja murskaa valkosipuli. Lorauta paistinpannulle hieman öljyä ja kuullota sipuli miedolla lämmöllä (3-4) n. 10 min. Lisää kuullotuksen lopussa joukkoon valkosipulimurska. Jäähdytä.

Sekoita turvonneiden korppujauhojen joukkoon kuullotetut sipulit, kananmuna, yrtit ja juustokumina. Raasta kulhoon myös porkkana. Sekoita seos.

Lisää kulhoon jauheliha, suola ja mustapippuri ja sekoita massa käsin hyvin sekaisin.

Kuumenna öljy paistinpannulla (4-5) ja muotoile kostutetuilla käsillä pannulle pihvejä (4 kerralla). Paista ensin yhdeltä puolelta pihveihin kaunis väri (n. 5 min), käännä pihvit ja paista kaunis väri myös toiselle puolelle. Älä ylipaista pihvejä, jolloin niistä tulee kuivia.

 

Pippurinen suppilovahverokastike

1 litra tuoreita suppilovahveroita tai 2-3 dl pakastettuja

3,5 rkl öljyä-voi sekoitusta

1 sipuli 

2,5 rkl vehnäjauhoja

3,5 dl vettä

0,5 kasvisliemikuutiota

1 tl timjamia

2 dl pippurikermaa

(suolaa)

 

Silppua sipuli. Silppua sienet. Paista niitä kuivalla pannulla, kunnes ylimääräinen neste haihtuu. Lisää osa öljy-voisekoituksesta ja lisää sipulit, paista miedolla lämmöllä (3-4) n. 10 min, kunnes sipulit ovat kuullottuneet.

Lisää pannulle loppu öljy-voiseos ja ripottele sekaan vehnäjauhot. Anna seoksen paistua, kunnes jauhot ovat saaneet hieman väriä (älä polta niitä).

Lisää joukkoon vesi useammassa erässä, sekoita kastike aina lisäysten välillä tasaiseksi vispilällä (ei jauhoklimppejä). Kun kaikki vesi on lisätty, pilko sekaan kasvisliemikuutio ja lisää timjami. Anna hautua hiljaa poristen n. 5 min.

Lisää lopuksi pippurikerma, anna hautua hetki. Tarkasta maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Jos nautit lampaanjauhelihapihvit ja kastikkeen heti, voit lopuksi lisätä pihvit kastikkeen sekaan ja antaa niiden lämmetä siinä. Tarjoile perunoiden ja porkkanoiden kanssa.

 

Sain hiljan muistutuksen siitä, että munakkaan voi tehdä paisti hellalla tai uunissa myös mikrossa. Kehittelin iltapalaksi maun, jonka kaikki ainekset löytyivät valmiiksi kotoa ja jonka tekoaika laskettiin muutamissa minuuteissa. Resepti on yhdelle annokselle, mutta kerralla mikroon mahtuu useampikin. Annoksen voi tehdä vaikka kahvikuppiin, kunhan astian koko on vähintään 2 dl

Kanttarellimunakas mikrossa

rasvaa voiteluun 

1 kananmuna

1 rkl maitoa

0,5 dl juustoraastetta

kanttarelleja valmiiksi paistettuna (n. 20 g)

1 tl ruohosipulisilppua

1-2 kirsikkatomaattia puolitettuna

suolaa, mustapippuria

Voitele mikronkestävä vuoka/kahvikuppi voilla tai leivontamargariinilla

Riko muna kulhoon. Lisää kulhoon muut ainekset. Riko munan rakenne ja sekoita haarukalla.

Pingota tuorekelmu astian päälle ja tee siihen muutama reikä haarukalla.

Kypsennä 600-650W teholla 2 min. Poista kelmu. Nauti. 

Alkuperäinen ohje: https://www.valio.fi/reseptit/kuppimunakas-mikrossa/

 

Kun munakkaan teossa säästettiin sähköä, jatketaan samalla linjalla ja tehdään juustokakku ilman uunia. 

Kolmen suklaan juustokakku

Pohja:

128 g vaniljatäytekeksejä

40 g voita

Täyte:

4,5 dl kermaa (1,5 dl/kerros)

400 g maustamatonta  tuorejuustoa (133 g/kerros)

4,5 liivatelehteä (1,5/kerros)

3 rkl maitoa tai vettä (1 rkl/kerros)

0,75 dl sokeria

100 g tummaa suklaata

100 g maitosuklaata

100 g valkosuklaata

Vuoraa Ø 20 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja varmista reunat reunakalvolla tai leivinpaperilla.

Murskaa keksit esim. muovipussissa kaulimella ja kaada kulhoon. Sulata voi ja sekoita keksimurujen sekaan hyvin sekaisin. Painele keksimurut irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi, nosta vuoka jääkaappiin odottamaan.

Tee kerros 1. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa ja 0,5 dl sokeria tasaiseksi. 

Sulata tumma suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä suklaaseos kakkuvuokaan pohjakerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h.

Tee 2. kerros. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa ja 0,25 dl sokeria tasaiseksi. 

Sulata maitosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä maitosuklaaseos kakkuvuokaan edellisen suklaakerroksen päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h.

Tee 3. kerros. Laita 1,5 liivatelehteä likoamaan kylmään veteen. Vatkaa 1,5 dl kermaa vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa 133 g tuorejuustoa tasaiseksi (ei sokeria). 

Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Sekoita hieman jäähtynyt suklaa tuorejuuston kanssa sekaisin. Lämmitä 1 rkl maitoa/vettä kiehuvaksi (tai käytä vesihauteen vettä) ja sulata joukkoon liotetut, puristetut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja sekoita sen jälkeen ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää seokseen lopuksi nuolijalla käännellen kermavaahto.

Levitä valkosuklaaseos kakkuvuokaan edellisten kerrosten päälle ja anna hyytyä jääkaapissa, ainakin 2-3 h, mieluiten yön yli. Tarjoa kakku sellaisenaan tai koristele mielesi mukaan.

Alkuperäinen ohje: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/kolmen-suklaan-juustokakku

Kristiina

Kotikuulumisia

Ukko ja minä olemme taas kokeneet jotain uutta. Muistanetteko vielä viime maaliskuun ötökkäinvaasion kaapeissani? Kävipä niin, että löysin pari viikkoa sitten samasta kuiva-ainekaapista taas ötököitä. Vähemmän kuin viimeksi, mutta kuitenkin. Olin saanut sitten viime kerran selville, että kaikenlaiset ötökkähavainnot pitää aina ilmoittaa taloyhtiölle, joten lähetin nootin isännöitsijälle. Hän oli yhteydessä tuholaistorjujaan ja niin sain ilmoituksen ohjeineen, että luokseni tulee tuholaistorjuja viime perjantaina 7.10.22. Aine ei edellyttänyt pitkää poissaoloa, kissan olisi saanut laittaa vessaan ja itse olla poissa kotoa 2-3 tuntia. Käsittely toistettiin tänään 13.10.22. Huonekalut piti vain siirtää pois seinustoilta ja keittiön kuiva-ainekaapit (kaikki 3) ja roskiskaappi tulee tyhjentää. 

Sattui niin, että olin aikeissa hakea kaveriltani myöhäisiä raparpereja, joten sovimme, että hän hakee minut ja Ukon kylään luokseen jokuseksi tunniksi. Jännittäväksi asian teki varsinkin Ukolle se, että a) Ukko ei ole juuri käynyt elämässään muualla kuin kotona ja b) kaverillani on koira. Kunnon iso saksanpaimenkoira. Onni asiassa on, että Max (se koira) on tottunut kissoihin, sillä oli niitä aikanaan sisaruksina 3 kpl. Ja että Max pitää erityisesti mustista/mustavalkoisista kissoista. 

Niin me Ukon kanssa hyppäsimme autoon, jossa myös Max oli meitä hakemassa. Tosin automatkalla Ukko ei huomannut koko Maxia, sillä oli niin paljon tekemistä ilmoittaessaan vastalauseensa kantokoppaan joutumisesta hurjalla, jatkuvalla mouruamisella. Perillä Ukko tutustui paikkoihin ensin minun sylissäni ja sitten kaverini sylissä se sai tehdä tuttavuutta Maxin kanssa. Max osoitti ystävällisyyttä nuolemalla Ukkoa ja Ukko tunteitaan koiraa kohtaan yrittämällä väistellä sitä. Päästyään lattialle Ukko keksi heti, että talon paras paikka löytyi saunasta lauteiden alta, johon sen mielestä Max ei päässyt. Niin meni meidän aikamme, tosin vierailun loppuaikana Ukko uskaltautui jopa hieman tutustumaan talon kahteen makuuhuoneeseen. Olohuoneeseen se ei suostunut tulemaan muutamaa sylittelyhetkeä lukuun ottamatta, koska siellä oli se nuoleskeleva jättiläinen. Kaiken kaikkiaan mukava vierailu ainakin osalle meistä. Max tykkäsi Ukosta ja Ukko kilttinä kissapoikana ei kertaakaan sähissyt tai raapinut, ennemminkin väisteli. Mutta ainakin totesimme, että kyllä tämä eläinkaksikko samaan mökkiin sopii. Hieman kaikki uusi otti Ukon voimille, koska se nukkui kotona ruokailun jälkeen koko illan.

Tänään Ukko sai viettää muutaman tunnin vessassa myrkytyksen aikana, koska kaverini on Lapissa mökillä.

 

 

 

Muuten kotona on aika hurjan näköistä, koska kuiva-ainekaapit piti tyhjentää ja sisältö on nyt levitettynä keittiön työtasoille ja kasseihin keittiössä ja makuuhuoneessa. No, onneksi minulla alkoi syysloma ja ehdin ensi viikon aikana siivota samaan hengenvetoon koko keittiön.

 

 

Nyt, kun kaikki kesäiset kasvit ja tavarat on korjattu pois parvekkeelta ja tilalle in tuotu lyhdyt ja callunat, luulisi parvekkeen pysyvän siistinä. Mutta ei. Parvekkeeni ulkopuolella kasvaa iso ja komea riippakoivu, jonka syksyisestä lehtienlähtöajasta saa osuutensa myös parveke. Vaikka olen yrittänyt viikoittain harjata lehdet pois, niitä riittää lisää vielä pitkäksi aikaa. Pakko lehdet on kuitenkin poistaa parvekkeelta ajatellen tulevia lumisateita. Kun parvekkeelle tulee paljon lunta, joka sitten seuraavan suojan aikana sulaa, lehdet tukkisivat veden ulosmenoaukon ja parvekkeen nykyinen tulvatilanne pahenisi huomattavasti. Joten pitänee taas lähteä harjahommiin.

Kristiina