Hotelli ja salaisuuksia

Hotelli Flanagans (Åsa Hellberg) vie meidät miesten hallitsemaan liike-elämään 1940-luvun lopulta 1960-luvulle. Nuori Linda Lansing on elänyt nuoruutensa isoäitinsä kanssa pienessä Fjällbackan kylässä Ruotsissa. Hän on toki oleillut vuosittain myös lyhyen ajan isänsä luona Lontoossa, jossa tämä omistaa hotelli Flanagan'sin. Vaikka isä on aina yrittänyt heidän ollessaan yhdessä puhua tytölle hotellista ja sen tulevaisuudesta, Linda ei ole halunnut asiaa ajatella, kunnes isä sairastuu ja kuolee melko pian 21-vuotiaan Lindan päästyä hänen luokseen. Hotellin enemmistöosakkuus jää Lindalle, muina omistajina tämän serkut Laurence ja Sebastian, joiden mielestä Lindan pitää myydä osuutensa heille, eihän nuori nainen voi hoitaa rahavaikeuksissa olevaa hotellia. Lindan pähkäillessä asiaa isänsä lakimiehen ja ystävän Anders Martinin kanssa hän tutustuu virkistävään nuoreen naiseen Maryyn, tulevaan Lady Carlisleen. Tästä tulee Lindan läheinen ystävä ja toveri hotellin nostamisessa maineeseen Lindan alaisuudessa. Myös isoäiti saapuu Lontooseen auttamaan Lindaa. Lindan on todistettava kykynsä sekä henkilökunnalleen että miehiselle asiakas- ja yritysmaailmalle. Petyttyään rakkaudessa Linda nai jo vanhemman, leskeksi jääneen Anders Martinin ja omistautuu kokonaan hotellille ja sen nostamiselle menestystarinaksi siitä huolimatta, että serkut yrittävät sabotoida hänen toimintaansa. Kirjan alussa ja lopussa hypätäänkin 1960-luvulle, jolloin Flanagan's ja Linda ovat arvostettuja ja kunnioitettuja, mutta joita edelleen pidetään naisjohtajansa ansiosta jotenkin erikoisina. Leskeksi jäänyt Linda toivoo elämäänsä myös rakkautta ja kamppailee edelleen serkkujensa haittaamisyrityksiä vastaan.

Kirjassa saamme tutustua myös muihin voimakkaisiin naishahmoihin kuten värilliseen Elinoriin, joka on järkevyytensä ja taitojensa johdossa vähitellen ylenemässä hotellin hierarkiassa sekä vasta saapuneeseen maalaistyttöön Emmaan, joka on karannut uskonnollisesta kodistaan kaupunkiin ja aikoo vakaasti menestyä kaupungissa.

Helmet lukuhaaste kohdat 3, 5, 6, 7, 11, 38, 43

Hotelli Flanagansin naiset (Åsa Hellberg) jatkaa vahvojen naisten tarinoita 1960luvulta 1980-luvulle. Linda Lansing on kohdannut elämänsä rakkauden ja on palannut takaisin juurilleen Ruotsiin. Harkittuaan asioita hän on myynyt hotellista osuudet työntekijöilleen Elinorille ja Emmalle toimien taustalta edelleen yhdessä Mary Carlislen kanssa naisten neuvonantajina. Elinor ja Emma ovat molemmat naimisissa ja kummallakin on yksi tytär. Emmalla on ollut myös poika, mutta tämä on kuollut tapaturmaisesti nuorena. Naiset ovat omistautuneet täysin hotellille niin paljon, että kummankin perhe tuntee olevansa toisella sijalla. Kylmältä tuntuvalla Elinorilla on kuitenkin häntä rakastava rikas aviomies ja tytär Billie, kun taas Emman tytär Frankie jumaloi isäänsä ja tuntuu inhoavan äitiään. Tosin molemmilla naisilla,
varsinkin Emmalla, on omat synkät, heidän käytöksiinsä vaikuttavat salaisuutensa. Kun tytöt alkavat itsenäistyä ja ottaa pesäeroa vanhempiinsa, myös avioliitot alkavat natista liitoksissaan ja salaisuudet uhkaavat paljastua. Myös hotellin on aika siirtyä modernimpaan toimintaan ja se vie paljon naisten aikaa, vaikka heillä ovat suurissa päätöksissä edelleen apuna Linda ja Mary. 

Samalla, kun tarina seuraa Emmaa ja Elinoria ja heidän perhettään ja salaisuuksiaan, lukija pääsee kipuilemaan tyttärien Billyn ja Frankien itsenäistymisen kanssa. Ahkera ja kiltti Billie lähtee Ruotsiin yliopistoon opiskelemaan liiketaloutta, mutta löytääkin yllätyksekseen kutsumuksensa aivan muualta. Villi ja hurjapäinen Frankie taas lähtee kokeilemaan siipiään aivan liian aikaisin, polttaa ne ja muuttaa Ranskaan isänsä kanssa. Siellä tyttö vähitellen kasvaa, kiinnostuu isänsä ravintolan liiketoiminnasta ja tajuaa syyt siihen, miksi hän inhoaa äitiään niin paljon.

Molemmissa kirjoissa pääosaa esittävät voimakkaiksi kasvavat naishahmot. Erityisesti Åsa Hellberg valoitta sitä, kuinka vaikeaa on ollut aikanaan ja osittain vieläkin olla naisjohtaja ja sovittaa yhteen yksityiselämä ja johtajuus. Vaikka kirjan mieshahmotkin ovat lukemisen arvoisia, he jäävät ajoittain täysin taka-alalle varsinkin 1. osassa. Näiden naishahmojen elämää tuntuu myös hallitsevan taistelu asemastaan ja samalla arvostaan. Olin kuitenkin viettänyt pitkän pätkän raskasaiheisten kirjojen parissa, joiden lomaan nämä kaksi kirjaa toivat hieman kevennystä. Sarjaan on odotettavissa joskus vuodenvaihteessa vielä 3. osa, jonka puitteissa siirrytään vähitellen nykyaikaan.

Helmet lukuhaaste kohdat  3, 7, 9, 38, 43

Mehiläisten kuolema (Lisa O'Donnell) -kirjan kannessa on esittelyteksti "Tänään on jouluaatto. Tänään on minun syntymäpäiväni. Tänään minä täytän viisitoista. Tänään minä hautasin vanhempani takapihalle. Eivät olleet rakkaita vanhempia.". 15-vuotias Marnie ja pari vuotta nuorempi Nelly löytävät isänsä Genen kuolleena sängystään ja äiti Izzyn hirttäytyneenä ulkovarastosta. Vanhemmat ovat olleet narkkareita ja alkoholisteja, huumekauppiaita ja lapsia on aina laiminlyöty. Silti he ovat toimineet jonkinlaisena nimellisenä suojana viranomaisia ja huostaanottoa vastaan. Niinpä tytöt päättävät salata kuolemat ja hautaavat heidät pari viikkoa kuoleman jälkeen salaa talon pihaan ja istuttavat päälle laventelia. Kaikille uteliaille he kertovan vanhempien matkustaneen Turkkiin. Tytöistä vanhempi Marnie on nero, joka ei osaa kuitenkaan käsitellä tunteitaan ja on lujasti luisumassa vanhempiensa viitoittamalle tielle. Nelly taas on pikkuvanha kirjaviisas, joka ei pysty tunnustamaan arkielämän tosiasioita kuten kuukautisia ja huumerahoja. Marnie on lujasti päättänyt suojella sisarusten itsenäistä elämää ja omituisena pidettyä pikkusiskoa. Tyttöjen naapurissa asuu koiransa kanssa vanha homomies, seksuaalirikollisena aikoinaan tuomittu ja aiemmin partnerinsa menettänyt Lennie. Hän kiinnostuu tytöistä, alkaa vähitellen ruokkia ja valvoa tyttöjä ja ottaa heidät lopulta perheekseen. Lennieltä tytöt oppivat sitä, mitä vanhemmuuden ja perhe-elämän pitäisi olla eli suojelua, säännöllisyyttä, rajoja, kehuja ja rangaistuksia. Mukana tyttöjen kasvussa on myös siirtolainen, entinen opettaja ja nykyinen huumekauppias Vlado, joka katkaisee Marnien ansaitsemismahdollisuudet huumekaupan ja itsensä myymisen saralla ja palkkaa tämän siivoojakseen. Valitettavasti kuvaan putkahtaa myös tyttöjen isoisä Robert T. MacDonald, mies joka aikanaan oli armoton juoppo ja heidän äitinsä pahoinpitelijä ja joka väittää nyt olevansa parantunut alkoholismista ja tulleensa uskoon. Kun Lennie alkaa vähitellen kärsiä yhä enemmän salaamastaan dementiasta, isoisä pakottaa tytöt luokseen asumaan haluten kuitenkin valtaansa vain sopeutuvaisen Nellyn ilman hankalaa Marnieta. Mutta Marnielle sisaren suojeleminen ja parin yhdessä pysyminen on edelleen kaiken edellä.

Kirjassa pidin ensinnäkin siitä, että kirjan kerronta etenee kolmen kertojan, Marnien, Nellyn ja Lennien kertomana. Jokaisen vuorollaan kertoma pätkä vie tarinaa eteenpäin eri näkökulmista ja siten laajentaa kertomuksen perspektiiviä. Lisäksi tarina valottaa sitä, että hyvä vanhemmuus ja turvallisuuden tunne eivät vaadi suuria tekoja, vain sitä peruskauraa eli ruokaa, lämpöä, tasaisia oloja, rajojen asettamista ja läksyjen teon ja olinpaikan valvontaa. Ja aina tarvittaessa kuuntelijaa ja pikkuleipiä kaakaon kanssa. Sitä mukaan, kun kirjan tilanne eskaloituu ja tyttöjen salaisuuden piilottaminen alkaa vaikeutua, tilanteet muuttuvat yhä makaaberimmiksi ja joskus jopa humoristisen karmeiksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tulin lukeneeksi kirjan. Se valotti paljon vähäosaisten ja väärinymmärrettyjen ihmisten elämää.

Helmet lukuhaaste kohdat 4, 6, 7, 19, 28, 29, 32, 43, 45

Kristiina

Pääsiäispureskeltavaa

Meillä on vuodessa kaksi isoa ruokajuhlaa, pääsiäinen ja joulu. Toki vuodessa on muitakin ruokajuhlia, mutta ei niin kokonaisvaltaisia kuin nämä kaksi. Niinpä itsenikin tuli taas laitettua yhtä ja toista pääsiäispöytään. Tänä vuonna poikkesin traditioistani laittaa pääruoaksi lammaskaalia tai karjalanpaistia, koska sain alkuvuodesta kaveriltani kokonaisen hirvipaistin ja päätin heti saadessani laittaa sen pääsiäisruoakseni. Alkupaloja laitoin koko viikonlopuksi, samoin jälkiruokia.

 

 

 

Alkupaloissa aloitin vanhalla tutulla.

 

Paholaisen munat

3 kananmunaa

1,5 rkl majoneesia

0,5 rkl dijonsinappia

4-5 tippaa tabascoa

suolaa

(1-2 rkl maustamatonta jogurttia)

Koristeluun:

savupaprikajauhetta, ruohosipulisilppua

 

Keitä kananmunat koviksi (10 min). Jäähdytä munat, kuori ja puolita pituussuunnassa terävällä veitsellä. 

Kaavi munista keltuainen kulhoon rikkomatta valkuaista. Hienonna keltuaiset haarukalla, lisää joukkoon majoneesi, sinappi ja mausteet. Jos seos tuntuu liian jähmeältä, ohenna sitä jogurtilla. Lusikoi tai pursota täytettä kananmunan valkuaiseen keltuaisen jättämään koloon. Koristele savupaprikajauheella ja ruohosipulilla. 

 

Muikkuleipäidean sain K-Ruokakanavan livelähetyksestä, jossa kokki Johan Kurkelan reseptillä laitettiin mm. näitä leipiä. Leipänä pitäisi tarjota hapanjuurimaalaisleipää, mutta omani valmistuu vasta pääsiäisenpyhinä, joten laitoin ensimmäisen satsin täysjyväpaahtoleivälle. Gremolatan taas voi tehdä tuoreesta pinaatista tai nokkosista, itse käytin tällä kertaa pakastettua nokkosta.

 

Muikku-gremolataleipä

Hapanjuurileipää tai täysjyväpaahtoleipää

öljyä, suolaa, mustapippuria

1 valkosipulin kynsi

Gremolata:

65 g babypinaattia tai nokkosta

n. 2 ruukkua lehtipersiljaa

2 valkosipulin kynttä

1 sitruunan kuoriraaste

1,5-3 tl sitruunamehua

1,5 dl (oliivi)öljyä

1,5 tl suolaa

1 tl mustapippuria

Hillotut punasipulit:

1 punasipuli

1,5 dl vettä

1 dl ruokosokeria

0,5 dl punaviinietikkaa

Hiillostetut muikut:

250-300 g perattuja muikkuja

1 tl suolaa

mustapippuria

2 rkl öljyä

(suolaa paistinpannulle)

 

Ryöppää nopeasti pinaatit/nokkoset ja persilja, jäähdytä heti kylmässä vedessä. Puristele pois ylimääräinen vesi ja laita kulhoon. Raasta joukkoon valkosipulin kynnet ja sitruunan kuori, Lisää öljy ja 1,5 tl sitruunamehua, suola ja mustapippuri. Hienonna seos sauvasekoittimella peston kaltaiseksi. Tarkasta maku ja lisää tarvittaessa mausteita ja sitruunamehua.

Kuori punasipuli, puolita se ja leikkaa puolikkaat pituussuunnassa siivuiksi. Laita kattilaan sipulit, vesi, sokeri ja punaviinietikka. Kiehauta, nosta kattila pois levyltä ja anna jäähtyä kattilassa.

Pese ja kuivaa muikut. Muikut voi hiillostaa kaasupolttimella/tohottimella tai paistinpannulla. Jos teet hiillostamisen kaasupolttimella, levitä muikut leivinpellille, suolaa ne molemmin puolina ja anna suolautua n. 20 min. Öljyä muikut kevyesti ja hiillosta nahkapintaa kaasupolttimella niin, että muikut samalla kypsymät. Mausta vielä halutessasi mustapippurilla. Jos hiillostat muikut paistinpannulla, öljyä muikut kevyesti. Lämmitä paksupohjainen tai valurautaunen paistinpannu mahdollisimman kuumaksi, levitä pannun pohjalle ohut kerros suolaa ja hiillosta muikut pannulla molemmin puolin. Mausta halutessasi vielä mustapippurilla. PS. Jos hiillostat paistinpannulla, irrota palovaroitin ennen hiillostuksen alkua.

Voit ruskistaa leivät joko paistinpannulla öljyssä tai leivänpaahtimella. Sivele paahtuneet leivät molemmin puolin valkosipulin kynnellä. Annostele leivänpalalle n. 2 rkl gremolataa, asettele päälle muikkuja ja koristele hillotuilla punasipuleilla.

Alkuperäinen resepti: https://www.k-ruoka.fi/reseptit/hiillostettuja-muikkuja-gremolataa-ja-hapanjuurileipaa

 

Kana-persikkasalaatti

300 g kanasuikaleita tai kypsää kanaa

4 säilykepersikan puolikasta

n. 15 cm pala kurkkua

200 g kirsikka- tai luumutomaatteja

2 kpl minisitruunoita

1 rkl silputtua basilikaa

0,5 dl (oliivi)öljyä

suolaa, mustapippuria

miniromainesalaattia

herneenversoja

 

Paista kanasuikaleet kypsiksi tai pilko kypsä liha kulhoon. Kuutioi persikanpuolikkaat sekaan. Paloittele sekaan myös kurkku ja tomaatit.

Pese minisitruunat ja viipaloi ne kuorineen. Puolita viipaleet ja lisää ne salaattiin. Lisää joukkoon myös basilika, öljy ja mausteet. Sekoita ja anna maustua hetki jääkaapissa.

Asettele salaatinlehdet veneeksi lautaselle. Lusikoi muu salaatti päälle ja koristele herneenversoilla.

 

Hirvipaistin sulatin 5% suolavedessä, johon olin lisännyt myös morttelissa hienonnettuja mustapippureita, katajanmarjoja ja laakerinlehteä. Kuivasin paistin ja paistoin nopeasti pinnat kiinni. Käärin paistin ympärille pekoniviipaleita ja paistoin uunissa, kunnes sisälämpötila oli n. +60 ºC. Sen jälkeen se sai levätä vielä n. 20 min.

Paistin kassa söin perunakroketteja, joiden idea tuli samasta K-Ruokakanavan lähetyksestä. Kastikkeen tein itse tehdystä lihaliemestä, suurusteesta, paistista valuneesta liemestä ja kermasta.

 

Perunakroketit

700 g perunaa

100 g voita

100 g parmesaaniraastetta

5,5 rkl perunajauhoja

2 tl suola

0,5 l öljyä friteeraukseen

Päälle:

parmesaaniraastetta

Sekoita kulhossa parmesaaniraaste, perunajauhot ja suola.

Pese ja kuori perunat. Raasta puolet perunasta raastimen karkealla terällä. Sulata voi kattilassa ja hauduta siinä karkea raaste kypsäksi n. 5 min.

Raasta toinen puoli perunoista ohuemmalla terällä, huuhtele raaste juoksevan veden alla ja purista kuivaksi.

Sekoita kulhossa perunat muiden aineiden joukkoon tasaiseksi massaksi. Muotoile massasta palloja (n. lihapullan kokoisia) ja siirrä pallot pakastimeen, kunnes ne ovat hieman jähmettyneet (10-15 min.).

Lämmitä öljy kattilassa n. 170 ºC. Friteeraa kroketit erissä öljyssä, kunnes ne saavat kullanruskean värin (n.3-5 min). Nosta valmiit kroketit talouspaperin päälle lautaselle. Viimeistele ripauksella suolaa ja parmesaaniraasteella.

Jälkiruoaksi pääsiäisenä tarjotaan pashaa ja mämmiä. Tein pashaa perinteisen reseptin mukaan, mutta loppuvaiheessa laitoin massasta vain 2/3 muottiin valumaan yön yli. Loppua massaa valutin vain 2-3 tuntia ja tein siitä pashatötteröitä. Itselleni tein niitä vain 5 kpl, mutta jos syöjiä on useampia, kannattaa ohjetta säätää sen mukaisesti.

 

Pashatötteröt 

3 torttu- tai lehtitaikinalevyä

kananmunaa voiteluun

1/3 perinteisestä pashamassasta

Sulata taikinalevyt. Kauli niitä hieman ohuemmiksi ja leikkaa jokainen levy 4 suikaleeksi pituussuunnassa. Voitele suikaleen pitkät reunat ja kääri ne tötterömuotin (kaupan tai foliosta tehdyn) päälle niin, että seuraavan kierroksen reuna on aina edellisen kierroksen päällä. Voitele myös suikaleiden jatkokohdat munalla ja aloita uuden suikaleen kiertäminen aina hieman edellisen suikaleen loppureunan päältä painaen kohdat yhteen. Jatka näin, kunnes tötteröt ovat valmiit. Voitele tötteröt munalla ja paista uunin alakeskitasolla 225 ºC n. 12-15 min, kunnes tötteröt ovat saaneet kauniin paistopinnan. Jäähdytä tötteröt.

Valuta pashamassaa 2-3 tuntia. Annostele massa lusikalla tai pursottamalla tötteröihin.

Mämmi ei oikein maistu minulle sellaisenaan, joten tällä kertaa se muotoutui mousseksi suklaan kanssa.

Mämmi-appelsiinimousse

Appelsiinimousse:

2 dl kuohukermaa

0,5 dl tomusokeria

180 g maustamatonta tuorejuustoa

1 appelsiinin
kuoriraaste

1 tl vaniljatahnaa

2 liivatelehteä

2,5 rkl appelsiinimehua

(appelsiiniesanssia)

Mämmi-suklaamousse:

2 dl kuohukermaa

100 g tummaa suklaata

200 g mämmiä

0,5 tl kardemummaa

Appelsiinimoussea varten vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää sekaan vatkauksen loppuvaiheessa tomusokeri.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Sekoita omassa kulhossaan sekaisin tuorejuusto, appelsiinin kuoriraaste ja vaniljatahna. 

Kuumenna appelsiinimehu ja sulata siihen lionneet liivatelehdet. Anna hieman jäähtyä ja sekoita sitten mehu ohuena nauhana koko ajan sekoittaen tuorejuustomassan joukkoon. Sekoita viimeiseksi joukkoon kermavaahto. Jos appelsiinin maku tuntuu liian miedolta, voit terästää sitä muutamalla tipalla appelsiiniesanssia.

Lusikoi appelsiinimousse tarjoilukulhoon tai tarjoiluastioihin ja anna hyytyä jääkaapissa n. 2 h.

Sillä välin annostele kattilaan paloiteltu suklaa ja 1 dl kermaa. Lämmitä seosta, kunnes suklaa on sulanut. Lisää joukkoon loppu kerma ja jäähdytä seos jääkaappikylmäksi.

Vatkaa kylmä suklaakermaseos vaahdoksi. Sekoita joukkoon mämmi ja kardemumma tasaiseksi massaksi. Annostele massa tarjoilukulhoon tai tarjoiluastioihin hyytyneen appelsiinimoussen päälle. Tasoita pinta ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. 

Koristele annokset juuri ennen tarjoilua esim. hillotuilla appelsiiniviipaleilla, suklaalla tai pääsiäismunilla.

 

Ruokaisaa pääsiäistä kaikille.

 

Kristiina

Pääsiäinen - Påsk - Easter

 

Kristiina     ja    ukko

Jotain sinistä - Something blue

 

Something Olde, Something New, Something Borrowed, Something Blue, A Sixpence in your Shoe.

- old English rhyme

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Keittoa ja leipomuksia

Huomasin vanhasta lehtiöstäni, että olin joskus aikonut tehdä jotain voileipäkeksin tapaista, mutten koskaan vienyt aietta loppuun. Muutama viikko sitten kokeilin ensimmäisen satsin keksejä ja nyt niitä on tullut leivottua jo 3 erää erilaisin maustein: yrttiseosta, savupaprikaa ja yrttejä+valkosipulia. Huonoa näissä kekseissä on se, että niihin tulee himo. Sopivat hyvin alku-, väli tai iltapaloiksi. Keksit voi joko voidella kananmunalla tai jättää voitelematta.

Voileipäkeksi 18 kpl

2,5 dl vehnäjauhoja

0,75 tl leivinjauhetta

0,5 tl sokeria

0,5 tl suolaa

1 tl Herbs de Provence maustetta tai 0,5 tl savupaprikajauhetta tai 0,5 tl valkosipulijauhetta

1 tl öljyä

55 g voita tai leivontamargariinia

0,5 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon öljy ja kuutioitu rasva. Lisää lopuksi vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Kääri muoviin ja laita jääkaappiin lepäämään n. tunniksi.

Levitä taikina leivonta-alustalle ja kauli levyksi. Ota taikinasta esim. piparkakkumuotilla keksejä tai leikkaa taikinapyörällä neliöiksi. Jatka, kunnes kaikki taikina on käytetty. Nosta piparit leivinpaperilla päällystetylle pellille. Pistele keksit haarukalla ja voitele kananmunalla halutessasi.

Paista 200 ºC alakeskitasolla n. 15-20 min, kunnes keksit ovat saaneet kauniin pinnan. Säilytä purkissa huoneenlämmössä.

 Oli vaihteeksi sopiva väli ja kelit tehdä sosekeittoa. Koska bataatti on sesongissa, valitsin sen.

 

Bataatti-maapähkinäsosekeitto

2 sipulia 

2 valkosipulin kynttä

1 (n. 600 g) bataatti

1 sellerin varsi

0,5 tl chilihiutaleita

öljyä

5 dl vettä

2 kasvisliemikuutiota

ripaus muskottia

250 g paseerattua tomaattia

1 prk (400 ml) kookosmaitoa

0,5 dl sokeroimatonta maapähkinävoita

2 rkl sitruunamehua

Päälle:

ruisleipäkrutonkeja

korianteria

 

Kuori sipulit ja bataatti. Murskaa valkosipuli ja kuutioi keltasipuli ja bataatti. Pese ja viipaloi sellerin varsi.

Lämmitä öljy kattilan pohjalla. Lisää keltasipuli ja kuullota n. 5 min. Lisää joukkoon valkosipulit, bataattikuutiot ja chilihiutaleet. Jatka kuullottamista vielä n. 5 min.

Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutiot, muskotti ja paseerattu tomaatti. Kiehauta seos ja anna kiehua hiljalleen, kunnes bataatit ovat kypsiä (n. 25 min). Soseuta keitto sauvasekoittimella.

Lisää kattilaan kookosmaito, maapähkinävoi ja sitruunamehu, sekoita tasaiseksi ja kuumenna.

Tarjoa keitto ruisleipäkrutonkien ja korianterisilpun kanssa.

Vaikka keitossa oli krutonkeja, halusin sen kanssa myös näkkileipää. Tein 1. erän siemennäkkäriä Kinuskikissan ohjeen mukaan. Lopputulos oli hyvän makuinen, mutta kaipasin jotain hieman "rukiisempaa". Silloin muistin joitakin vuosia sitten leipomani mämmisiemennäkkärin. Ohje esiin ja edelliselle satsille kaveriksi toinen näkkärierä.

Mämmisiemennäkkäri

1 dl auringonkukan siemeniä

1 dl seesaminsiemeniä

1 dl pellavansiemeniä

0,5 dl kurpitsan siemeniä murskattua

0,5 dl kaura- tai ruishiutaleita

0,5 tl suolaa

250 g mämmiä

0,6 dl vettä

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa. Voit halutessasi jättää suolan pois taikinasta ja ripotella sitä vasta kaulitun levyn päälle.

Levitä taikina leivinpaperille. Laita päälle toinen leivinpaperi ja kauli taikina uunipellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Vedä levy leivinpellin päälle ja poista ylempi leivinpaperi. Voi halutessasi myös vetää veitsellä tai taikinapyörällä taikinan paloiksi.

Paista levyä uunin alakeskitasolla 150 ºC 45 min. Avaa paiston aikana uunin luukkua pari kertaa kosteuden haihduttamiseksi tai pidä uunin luukkua paiston aikana aivan hiukan raollaan. Sammuta uuni, ota näkkileipä pois uunista ja jaa se paloina uuniritilälle. Laita ritilä paloineen takaisin uuniin ja anna näkkärin rapeutua jälkilämmössä uuninluukku hieman raollaan.

Minulle jäi viime viikon Pavlovan hedelmistä yli mangoa ja ananaskirsikoita. Laitoin molemmat ruoaksi tälle viikolle.

Mangopirtelö

150 g jäisiä mangokuutioita

2,5 dl maitoa

1 rkl vaniljatahnaa

(sokeria)

Kuori ja kuutioi mango ja pakasta kuutiot. Kuutioita voi käyttää joko 1-2 tunnin pakastuksen jälkeen tai käyttää aiemmin pakastettuja kuutioita, joiden annetaan sulaa sen aikaa, että ne voi soseuttaa (1,5-2 h).

Soseuta mangokuutiot sauvasekoittimella. Lisää soseen joukkoon vaniljatahna ja maito ja surauta seos tasaiseksi. 

Ananaskirsikka-persikkarahkapiirakka

Pohja:

1 dl maitoa

7 g kuivahiivaa

0,5 dl sokeria

2,6 dl vehnäjauhoja

40 g sulatettua voita tai margariinia

Täyte:

100 g ananaskirsikoita (n. 70 g kuorittuja + koristeeksi varatut)

130 g tuoretta tai säilykepersikkaa

1 dl sokeria

2 rkl vettä+2 rkl maissitärkkelystä

Päälle:

250 g maitorahkaa

1 kananmuna

0,5 dl maitoa tai kermaa

0,5 dl sokeria

 

Lämmitä maito 42 ºC. Lisää joukkoon kuivahiiva ja sokeri ja sekoita. Lisää jauhot, sekoita taikina tasaiseksi. Lisää viimeksi sekaan sulatettu rasva ja vaivaa taikinaa, kunnes kaikki rasva on imeytynyt taikinaan. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä n. 45 min.

Tee täyte. Irrota ananaskirsikat kuoristaan (säästä muutama koristeluun) ja laita kattilaan. Lisää kattilaan myös persikan liha ja sokeri. Lämmitä seos kiehuvaksi, laske lämpöä ja anna hautua hetki. Soseuta seos sauvasekoittimella.

Sekoita keskenään vesi ja maissitärkkelys. Kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen soseen joukkoon. Jatka soseen keittämistä vielä n. 5 min koko ajan sekoittaen. Jäähdytä sose.

Levitä kohonnut taikina 25x25 cm vuokaan pohjalle ja reunoille. Levitä pohjan päälle jäähtynyt ananaskirsikka-persikkasose. Sekoita astiassa rahka, kananmuna, kerma ja sokeri tasaiseksi seokseksi ja kaada päällimmäiseksi vuokaan.

Paista piirakkaa 200 ºC uunin alakeskitasolla n. 30 min. Jäähdytä piirakka ennen leikkaamista.

Sen verran ruokapuolelta on mielenkiintoista kerrottavaa, että aion nyt kevään aikana hiljalleen perehtyä hapanjuurileivontaan.  Kävin erään tottuneen hapanjuurileipojamartan kanssa hiljan kuuntelemassa neuvontaa hapanjuurileivonnasta ja sain samalla reissulla häneltä myös hyviä vinkkejä. Sen lisäksi hain tietysti kirjastosta Suomen hapanjuurileivonnan gurun Eliisa Kuuselan kirjan Leipävallankumous perehtyäkseni lajin saloihin. Minulla olisi mahdollisuus saada juuri kokeneelta hapanjuurileipurilta (sekä rukiinen että vehnäinen), mutta ajattelin nyt ensin yrittää itse lajia aivan juuren teosta asti. Kerron sitten myöhemmin, miten minun käy kokeilujeni kanssa.

Kristiina