Nuorisomusikaali ja sirkus oopperassa

Viime lauantaina pääsin Vaasan pääkirjaston Draama-saliin katsomaan nuorisomusikaalia Mysteria. 

Musikaalissa esiintyivät Vaasan taiteen perusopetuksen TaiKonin ja Rokkikoulun 13-16 -vuotiaat oppilaat. Tarinan käsikirjoitus on Ann-Luise Bertellin ja se käsittelee 13-vuotiasta Tandraa, joka on menettänyt äänensä, vain hänen pehmolelunsa Morris kuulee enää Tandraa. Tyttö palkkaa 2 etsivää etsimään kadonneen äänensä ja nelikko matkaa aikakoneella Tandran menneisyyteen alkaen 6-vuotiaasta ja jatkaen vähitellen takaisin nykytilanteeseen. Näyttelijät olivat TaiKon teaterkons 4 oppilaita, tanssijat TaiKon nykytanssi 6 ryhmästä ja soittajana oli Rokkikoulun bändi. Esityksessä puhuttiin sekä suomea että ruotsia, joten molemmankieliset pysyivät mukana ja sen kesto oli n. 50 min.

 

Esitys oli nautinnollinen, oli ihanaa nähdä näin paljon lahjakkaita alueen nuoria esiintymässä.

Sunnuntain spektaakkeista taas vastasi TV. Sunnuntaina näytettiin taltiointi viime vuoden lopulla Kansallisoopperassa esitetystä Circopera 2.0. Olin ällikällä lyöty tästä yhdistelmästä oopperaa, tanssia ja sirkusta, tämän nähtyäni en enää koskaan nimitä oopperan esityksiä vain pönöttäväksi kirkumiseksi. Mukana esityksessä olivat oopperan laulajat ja orkesteri, kansallisbaletin tanssija ja lukuisa määrä mitä erilaisimpia akrobaatteja ja tietysti illusionisti. Puvustus ja meikkaus olivat moderneja, laulajat eivät antaneet minkäänlaista vaikutelmaa pönäköistä oopperaesiintyjistä ja temput olivat henkeäsalpaavaa taiturointia, joihin oopperamusiikki sopi oivallisesti. Harmittaa vain, että tällainen yhdistelmä, joka oli todella yllätyksellistä taiteen tykitystä, on ollut livenä nähtävissä ainoastaan Helsingissä. Kunpa tällaisen esityksen pääsisivät muuallakin asuvat näkemään näyttämöllä.

Kristiina

Väriterapiaa - Color therapy

 

Color it’s cheaper than therapy.

- Color Therapy App

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Herneblinejä, salaattia ja hunajapomeloa

On laskiaisviikon aika. Perinteisesti syön laskiaisen aikoihin hernekeittoa ja blinejä. Tämä vuonna rokka ei houkuttanut joten päätin yhdistää näitä ruokaperinteitä ja tehdä blinejä, joihin upottaisin tuoreita herneitä. Näiden lettujen kanssa voisi syödä kalasta tehtyä tahnaa. Harkitsin ensin savukalaa (savusilakoita tai kaupan savuhaileja), mutta päädyin yksinkertaiseen tonnikalaan. Käytin tällä käytin valmiiksi maustettua tonnikalaa, mutta perustonnikala ja hieman lisää sitruunan- tai limenmehua reseptiin ajaa saman asian.

Herneblinit

2,5 dl maitoa

2 tl kuivahiivaa

0,86 dl vehnäjauhoja

2,5 dl olutta

2 dl tattarijauhoja

0,9 dl vehnäjauhoja

200 g pakasteherneitä

0,25 tl suolaa

2 kananmunaa

mustapippuria

Paistamiseen:

kirkastettua voita (n. 150 g) tai voi-öljyseosta

Sulata pakasteherneet.

Lämmitä maito 42 ºC. Sekoita keskenään kuivahiiva ja vehnäjauhot ja vatkaa ne maidon sekaan. Lisää lopuksi olut. Anna seoksen hapattua huoneenlämmössä yön yli.

Soseuta sulaneet herneet sauvasekoittimella.

Vispaa hapattuneen seoksen joukkoon loput jauhot, suola ja hernesose.

Riko kananmuna ja erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vispaa keltuaiset blinitaikinan joukkoon. 

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Nostele vaahto lopuksi blinitaikinan sekaan esim. nuolijalla.

Paista blinit blini- tai paistinpannulla, kunnes kaikki taikina on käytetty. Tarjoile tonnikalatahnan kanssa.

Tonnikalatahna

1 prk (185 g) tonnikalaa limellä ja pippurilla

1 pieni punasipuli

1 prk (200 g) kermaviiliä

1 dl (kevyt)majoneesia

1 tl sitruunan mehua

tilliä maun mukaan

suolaa, valkopippuria

Silppua sipuli. Valuta tonnikala ja hienonna se haarukalla.

Sekoita ainekset kulhossa. Mausta tillillä, suolalla ja valkopippurilla. 

Ostin joku aika sitten tarjouksesta katkarapuja ja nyt oli sopiva aika tehdä niistä salaattia. Sydänsalaattia käyttäen salaatti sopi vielä viime viikon ystävänpäiväteemaan.

Katkarapusalaatti

Sydän- tai pikkusalaattia

1 avokado

0,5 limen mehu

1 mango tai valmiita mangokuutioita

180 g katkarapuja

200 g salaattijuustokuutioita

1 valkosipulin
kynsi

1/3 mietoa punaista chiliä tai ripaus chilihiutaleita

mustapippuria, suolaa

3 tl öljyä

Kuutioi avokadon liha kulhoon ja purista päälle limen mehu. Kuutioi mangon liha kulhoon.

Sulata ja valuta katkaravut. Valuta salaattijuustokuutiot. Lisää molemmat kulhoon. 

Murskaa valkosipulin kynsi ja lisää murska kulhoon. Poista chilistä siemenet ja pilko liha. Lisää kulhoon.

Mausta salaattiseos suolalla ja mustapippurilla. Lisää joukkoon öljy ja sekoita.

Irrota salaatista 1-2 lehteä Veneeksi. Lusikoi päälle katkarapuseosta. 

Tämä vuonna valitsin uudeksi sitrushedelmätuttavuudekseni hunajapomelon. Sen verran, mitä siitä luin, se sopisi mieluummin salaattihedelmäksi, koska isossa pomelossa ei ole juurikaan mehua käytettäväksi. Päätin kuitenkin yrittää sen käyttöä leivontaan ja kokemukseni vahvisti alkuperäisen väittämän. Reilun kilon painoisesta pomelosta tirahti 0,5 dl mehua. Tarvittiin applesiinimehua auttamaan taikinani teossa.

Hunajapomelo-valkosuklaapalat

Pohja:

185 g voita tai margariinia sulatettuna

1 pomelon kuoriraaste

160 g sokeria

3 kananmunaa

165 g vehnäjauhoja

3 rkl maissitärkkelystä (Maizena)

3 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

1,25 dl pomelon mehua (tai pomelon+appelsiinin mehua)

1 dl maitoa

Kuorrute:

250 g valkosuklaata

0,9 dl kermaviiliä

pomelon tai appelsiinin kuoriraastetta

Vuoraa 20 x 20 cm vuoka leivinpaperilla.

Vatkaa sekaisin sulatettu rasva, pomelon kuoriraaste, sokeri ja kananmunat. 

Sekoita erillisessä kulhossa vehnäjauhot, maissitärkkelys, leivinjauhe ja suola.

Sekoita erillisessä astiassa maito ja mehu (maito juoksettuu).

Lisää kuiva-aineiden sekaan osissa hiljalleen vuoroin rasvaseosta ja maito-mehuseosta. Yritä sekoittaa aineet sekaisin niin, ettei taikinaan jää paakkuja. Älä ylisekoita. 

Lusikoi taikina vuokaan, anna seistä tasaantumassa n. 10 min.

Paista pohjaa 180 ºC uunissa alakeskitasolla 25-30, kunnes keskusta sitä kevyesti painettaessa palautuu ennalleen. Jäähdytä pohja.

Sekoita kuorrute. Paloittele suklaa. Kuumenna kermaviili kattilassa. Nosta kattila pois levyltä ja kaada suklaat kermaviilin joukkoon. Sekoittele seosta, kunnes suklaa on sulanut. Kaada kuorrute vuokaan pohjan päälle. Ripottele pinnalle pomelon tai appelsiini kuorilastuja/raastetta. Anna jähmettyä jääkaapissa. Paloittele lopuksi kakku.

Kristiina

Mikä vessapaperissa maksaa?

Moni meistä on kuluneen vuoden aikana tuskaillut peruselintarvikkeiden, lihan, jauhojen, maitotuotteiden ja rasvojen hinnannousua. Niiden hintojen kun kerrotaan viimeisen vuoden aikana nousseen jopa 30-50 %. Mutta kuinka moni on kaupassa asioidessaan kiinnittänyt huomiota sellaisen välttämättömyystuotteen kuin WC-paperin hintaan?  Omat kokemukseni ovat Vaasasta ja omasta lähikaupastani, mutta tuskin trendi muualla maassa siitä kovasti poikkeaa. Nimitän vessapaperia välttämättömyystuotteeksi, koska sitä on aika vaikea korvata millään. Luettu Ilkka-Pohjalainen ehkä kävisi, jos jaksaa pestä sitä painomustetta kalsongeistaan. Luonnosta haetut lehdet taas ovat käytettävissä vain kesällä eikä kai  viemäriverkosto oikein niiden käytöstä tykkää.

Joka tapauksessa, viime viikolla oli itselläni taas aika tankata huussipaperia. Kaupan hyllyllä meinasin saada sydänhalvauksen paperien hinnoista. Yhtä lukuun ottamatta jokainen 8 rullan paketti maksoi yli 4 euroa, useat jopa reilusti ylitse. Aloin miettiä hintoja ennen ja nyt. Löysin kuiteistani yhden kesäkuulta, jolloin olin ostanut normaalisti käyttämääni paperia. Silloin, 8 kuukautta sitten, kahdeksan rullan pakkaus oli maksanut €2,15. Nyt sen saman paperikassin hinta oli €4,59. Tässä lyhyessä ajassa hinta on siis noussut 114 %. Eli reilusti enemmän kuin elintarvikkeet. Mikä on aiheuttanut moisen tähtitieteellisen nousun pehmopaperin hinnassa? Ei kannata vedota sotaan tai energian hintaan. Kesäkuussa sota oli jo alkanut ja hinta oli silti maltillinen. Sitä paitsi paperin raaka-aine tulee kotimaasta ja se valmistetaan täällä, joten sodalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Energian hintakaan ei kelpaa, koska sen mukaan, mitä olen lukenut Suomen pehmopaperitehtaista, niillä on omat voimalaitokset, jotka tuottavat niiden käyttämän energian. Nyt viisaat, jotka tiedätte. Miten pehmopaperin valmistajat selittävät valtavan hinnannousun syyt? Vai saammeko syyttää itseänne, kun aina paniikin vallatessa mielemme (korona, energian hinnannousu, Ukrainan sota, lakot) hamstraamme ensimmäiseksi vessapaperia. Huomasivatko pehmopaperitehtaat selvän rahastusreiän ostokäyttäytymisessämme ja päättivät tänä vuonna tehdä tosi ison potin tällä aina hamuallamme tuotteella?

Itse päädyin valitsemaan hyllystä sen ainoan vessapaperikassin, jonka hinta jäi alle 4 euron. Syy halpaan hintaan selviää paketin kyljestä ja vertailusta. Entisessä paperissa oli 3 kerrosta, nykyisessä 2. Lisäksi koko rullan koko on entistä selvästi pienempi. Täytyy pihin vaan varoa, etteivät sormet mene paperista läpi. Tai jos käyttäisi sitä Ilkka-Pohjalaista, onhan siitäkin jo kallis hinta maksettu, ja vaan vuoraisi pinnan muutamalla vessapaperinpalalla. 

Kristiina

Uusi - New

 

With the new day comes new strength and new thoughts.

- Eleanor Roosevelt

 

Lisää kuvia aiheesta täällä: