Pääsiäinen - Påsk - Easter

 

Kristiina     ja    ukko

Jotain sinistä - Something blue

 

Something Olde, Something New, Something Borrowed, Something Blue, A Sixpence in your Shoe.

- old English rhyme

 

Lisää kuvia aiheesta täällä:

Keittoa ja leipomuksia

Huomasin vanhasta lehtiöstäni, että olin joskus aikonut tehdä jotain voileipäkeksin tapaista, mutten koskaan vienyt aietta loppuun. Muutama viikko sitten kokeilin ensimmäisen satsin keksejä ja nyt niitä on tullut leivottua jo 3 erää erilaisin maustein: yrttiseosta, savupaprikaa ja yrttejä+valkosipulia. Huonoa näissä kekseissä on se, että niihin tulee himo. Sopivat hyvin alku-, väli tai iltapaloiksi. Keksit voi joko voidella kananmunalla tai jättää voitelematta.

Voileipäkeksi 18 kpl

2,5 dl vehnäjauhoja

0,75 tl leivinjauhetta

0,5 tl sokeria

0,5 tl suolaa

1 tl Herbs de Provence maustetta tai 0,5 tl savupaprikajauhetta tai 0,5 tl valkosipulijauhetta

1 tl öljyä

55 g voita tai leivontamargariinia

0,5 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Nypi joukkoon öljy ja kuutioitu rasva. Lisää lopuksi vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Kääri muoviin ja laita jääkaappiin lepäämään n. tunniksi.

Levitä taikina leivonta-alustalle ja kauli levyksi. Ota taikinasta esim. piparkakkumuotilla keksejä tai leikkaa taikinapyörällä neliöiksi. Jatka, kunnes kaikki taikina on käytetty. Nosta piparit leivinpaperilla päällystetylle pellille. Pistele keksit haarukalla ja voitele kananmunalla halutessasi.

Paista 200 ºC alakeskitasolla n. 15-20 min, kunnes keksit ovat saaneet kauniin pinnan. Säilytä purkissa huoneenlämmössä.

 Oli vaihteeksi sopiva väli ja kelit tehdä sosekeittoa. Koska bataatti on sesongissa, valitsin sen.

 

Bataatti-maapähkinäsosekeitto

2 sipulia 

2 valkosipulin kynttä

1 (n. 600 g) bataatti

1 sellerin varsi

0,5 tl chilihiutaleita

öljyä

5 dl vettä

2 kasvisliemikuutiota

ripaus muskottia

250 g paseerattua tomaattia

1 prk (400 ml) kookosmaitoa

0,5 dl sokeroimatonta maapähkinävoita

2 rkl sitruunamehua

Päälle:

ruisleipäkrutonkeja

korianteria

 

Kuori sipulit ja bataatti. Murskaa valkosipuli ja kuutioi keltasipuli ja bataatti. Pese ja viipaloi sellerin varsi.

Lämmitä öljy kattilan pohjalla. Lisää keltasipuli ja kuullota n. 5 min. Lisää joukkoon valkosipulit, bataattikuutiot ja chilihiutaleet. Jatka kuullottamista vielä n. 5 min.

Lisää kattilaan vesi, kasvisliemikuutiot, muskotti ja paseerattu tomaatti. Kiehauta seos ja anna kiehua hiljalleen, kunnes bataatit ovat kypsiä (n. 25 min). Soseuta keitto sauvasekoittimella.

Lisää kattilaan kookosmaito, maapähkinävoi ja sitruunamehu, sekoita tasaiseksi ja kuumenna.

Tarjoa keitto ruisleipäkrutonkien ja korianterisilpun kanssa.

Vaikka keitossa oli krutonkeja, halusin sen kanssa myös näkkileipää. Tein 1. erän siemennäkkäriä Kinuskikissan ohjeen mukaan. Lopputulos oli hyvän makuinen, mutta kaipasin jotain hieman "rukiisempaa". Silloin muistin joitakin vuosia sitten leipomani mämmisiemennäkkärin. Ohje esiin ja edelliselle satsille kaveriksi toinen näkkärierä.

Mämmisiemennäkkäri

1 dl auringonkukan siemeniä

1 dl seesaminsiemeniä

1 dl pellavansiemeniä

0,5 dl kurpitsan siemeniä murskattua

0,5 dl kaura- tai ruishiutaleita

0,5 tl suolaa

250 g mämmiä

0,6 dl vettä

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa. Voit halutessasi jättää suolan pois taikinasta ja ripotella sitä vasta kaulitun levyn päälle.

Levitä taikina leivinpaperille. Laita päälle toinen leivinpaperi ja kauli taikina uunipellin kokoiseksi, ohueksi levyksi. Vedä levy leivinpellin päälle ja poista ylempi leivinpaperi. Voi halutessasi myös vetää veitsellä tai taikinapyörällä taikinan paloiksi.

Paista levyä uunin alakeskitasolla 150 ºC 45 min. Avaa paiston aikana uunin luukkua pari kertaa kosteuden haihduttamiseksi tai pidä uunin luukkua paiston aikana aivan hiukan raollaan. Sammuta uuni, ota näkkileipä pois uunista ja jaa se paloina uuniritilälle. Laita ritilä paloineen takaisin uuniin ja anna näkkärin rapeutua jälkilämmössä uuninluukku hieman raollaan.

Minulle jäi viime viikon Pavlovan hedelmistä yli mangoa ja ananaskirsikoita. Laitoin molemmat ruoaksi tälle viikolle.

Mangopirtelö

150 g jäisiä mangokuutioita

2,5 dl maitoa

1 rkl vaniljatahnaa

(sokeria)

Kuori ja kuutioi mango ja pakasta kuutiot. Kuutioita voi käyttää joko 1-2 tunnin pakastuksen jälkeen tai käyttää aiemmin pakastettuja kuutioita, joiden annetaan sulaa sen aikaa, että ne voi soseuttaa (1,5-2 h).

Soseuta mangokuutiot sauvasekoittimella. Lisää soseen joukkoon vaniljatahna ja maito ja surauta seos tasaiseksi. 

Ananaskirsikka-persikkarahkapiirakka

Pohja:

1 dl maitoa

7 g kuivahiivaa

0,5 dl sokeria

2,6 dl vehnäjauhoja

40 g sulatettua voita tai margariinia

Täyte:

100 g ananaskirsikoita (n. 70 g kuorittuja + koristeeksi varatut)

130 g tuoretta tai säilykepersikkaa

1 dl sokeria

2 rkl vettä+2 rkl maissitärkkelystä

Päälle:

250 g maitorahkaa

1 kananmuna

0,5 dl maitoa tai kermaa

0,5 dl sokeria

 

Lämmitä maito 42 ºC. Lisää joukkoon kuivahiiva ja sokeri ja sekoita. Lisää jauhot, sekoita taikina tasaiseksi. Lisää viimeksi sekaan sulatettu rasva ja vaivaa taikinaa, kunnes kaikki rasva on imeytynyt taikinaan. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota lämpimässä n. 45 min.

Tee täyte. Irrota ananaskirsikat kuoristaan (säästä muutama koristeluun) ja laita kattilaan. Lisää kattilaan myös persikan liha ja sokeri. Lämmitä seos kiehuvaksi, laske lämpöä ja anna hautua hetki. Soseuta seos sauvasekoittimella.

Sekoita keskenään vesi ja maissitärkkelys. Kaada seos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen soseen joukkoon. Jatka soseen keittämistä vielä n. 5 min koko ajan sekoittaen. Jäähdytä sose.

Levitä kohonnut taikina 25x25 cm vuokaan pohjalle ja reunoille. Levitä pohjan päälle jäähtynyt ananaskirsikka-persikkasose. Sekoita astiassa rahka, kananmuna, kerma ja sokeri tasaiseksi seokseksi ja kaada päällimmäiseksi vuokaan.

Paista piirakkaa 200 ºC uunin alakeskitasolla n. 30 min. Jäähdytä piirakka ennen leikkaamista.

Sen verran ruokapuolelta on mielenkiintoista kerrottavaa, että aion nyt kevään aikana hiljalleen perehtyä hapanjuurileivontaan.  Kävin erään tottuneen hapanjuurileipojamartan kanssa hiljan kuuntelemassa neuvontaa hapanjuurileivonnasta ja sain samalla reissulla häneltä myös hyviä vinkkejä. Sen lisäksi hain tietysti kirjastosta Suomen hapanjuurileivonnan gurun Eliisa Kuuselan kirjan Leipävallankumous perehtyäkseni lajin saloihin. Minulla olisi mahdollisuus saada juuri kokeneelta hapanjuurileipurilta (sekä rukiinen että vehnäinen), mutta ajattelin nyt ensin yrittää itse lajia aivan juuren teosta asti. Kerron sitten myöhemmin, miten minun käy kokeilujeni kanssa.

Kristiina

Kulttuuria Seinäjoella

Olen käynyt Seinäjoella monta kertaa aikaisemmin. Silloin kohteenamme ovat olleet kirpparit ja kaupat. Viime lauantaina kävin Marttojen kanssa Seinäjoella enemmänkin kulttuurimatkalla.

Ensimmäinen kohteemme oli Aalto-keskus. Olen kuullut ja lukenut siitä, mutta jostain syystä olen kuvitellut sen olevan jonkinlainen Alvar Aallon työtä esittelevä "museo". Nyt minulle selvisi, että tosiasiassa se on alue, jolla sijaitsee Alvar Aallon valtiolle, kaupungille ja seurakunnalle suunnittelemien rakennusten keskittymä. Alueella sijaitsevat Seinäjoen kaupungintalo, Valtion virastotalo, Kaupungin/Maakuntakirjasto, Seinäjoen Teatteritalo, Lakeuden Risti-kirkko ja seurakuntakeskus. Kaikki alueen talot ja niiden sisutus ovat Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemia lukuun ottamatta aikanaan kirjastorakennuksen lisäosaksi rakennettua uutta Apilakirjastoa. Tosin sekin mukailee Aallon suunnittelemien rakennusten ja sisutusten mallia.

 

Ninara, CC BY 2.0 , via Wikimedia Commons

 

Aloitimme Aalto-keskuskierroksemme kaupungintalosta. Kuulimme kiehtovia yksityiskohtia talon erikoisesta laatoituksesta (Arabia), valtuustosalista, yleisesti talosta ja mm. siitä, että siellä oli ennen kaupunginjohtajan virka-asuntokin.

Kaupungintalo

Kaupunginvaltuuston istuntosali

Ylen entiset radiolähetystilat valtuustosalin vieressä

Kaupunginjohtajan entinen virka-asunto

Kaupungintalolta suuntasimme seuraavaksi Teatteritalolle, jota hallitsee Seinäjoen Kaupunginteatteri. Teatterisaleissa emme ehtineet käydä, mutta kuulimme talon fossiileja sisältävistä Öölannin kalkkikivilattioista ja italianmarmorista, jota on aulassa ja vessoissa. Myös ravintola Aallon sisutuksineen herättää kuulemma turisteissa ihmetystä, koska tällaiseen kulttuurikohteeseen on vapaa pääsy ilman varausta kaikille halukkaille.

 

 

 

Teatterilta siirryimme ihailemaan Lakeuden Ristiä. Kirkko kaikkineen on aikanaan rakennettu melkeinpä käsityönä ja siitä huolimatta muurarit saivat kellotornin pystyyn vaivaisessa 3 viikossa.

 

Iso on Etelä-Pohjanmaan iso kirkko. Isoon saliin mahtuu kerralla n. 1200 henkilöä. Onneksi vieressä on pienempi kappeli perhetilaisuuksia varten.

Viimeinen kohteemme Aalto-keskuksessa oli kaupungin/maakuntakirjasto ja siihen myöhemmin liitetty Apilakirjasto. Saimme tietää, että kun kompleksit aikanaan liitettiin yhteen, siirtymätiloja vanhasta osasta uuteen ei saanut rakentaa maan päälle ja niin siirtyminen rakennusten välillä tapahtuu maanalaista käytävää pitkin. Alkuperäisen rakennuksen yksi huoneista on omistettu Aallon suunnittelemille lasitöille.

 

Aalto-keskuksen jokaisesta käyntikohteestamme olisi oppaamme mukaan saanut erillisen, perusteellisen tutustumiskäynnin, joka olisi ollut ajallisesti koko käynnillemme varatun ajan pituinen. Viimeinen pikantti yksityiskohta löytyy jokaisen rakennuksen jostain seinästä. Joka rakennukseen on liitetty laatta, jossa on Alvar Aallon nimikirjoitus, rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennusvuosi. Jos vain sitä osaa etsiä.

Matkamme toinen käyntikohde oli taide- ja kulttuurikeskus Kalevan navetta. Rakennus tehtiin Wasastjernan suvun kartanon konkurssin jälkeen navetaksi vakuutusyhtiö Kalevan toimesta, mutta siinä ei ole satunnaista maatalousnäyttelyä lukuun ottamatta koskaan ollut karjaa. Kulttuurikeskukseksi se avautui v. 2020.

Pääsimme jälleen opastetulle kierrokselle, jonka aloitimme katutasolta. Siellä on mm. Taitokeskuksen ja Kansalaisopiston tiloja eli tarkemmin Taitokeskuksen Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin työ- ja myyntitiloja, Taito Shop sekä Kansalaisopiston puutyötilat. 

 

Alakerrassa toimii myös lastenkulttuurikeskus Louhimo, joka järjestää toimintaa mm. soittotila Kammiossa. Siellä voi kokoustaa, harjoitella sirkusta tai soitto ja sen seinillä on tällä hetkellä valokuvanäyttely Kammiossa harjoitelleista bändeistä.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat Seinäjoen Taidehallin näyttelytilat ja erilaisia vuokrattavia kokoontumis- ja esiintymistiloja. Pääsimme pikaisesti vilkaisemaan eräässä salissa pidettyjä konserttiharjoituksia.

Rakennuksen kolmannessa, ns. puolikerroksessa (käsittää vain puolet rakennuksesta) oli parhaillaan taiteilija Tamara Piilolan maalausnäyttely "Puu on ihme", jota pääsimme katselemaan.

 

Retkemme päättyi ateriointiin Kalevan Navetassa sijaitsevassa ravintolassa Äärellä. Hyvän ruoan jälkeen oli kiva käydä vielä Taito Shopissa katselemassa ostettavaa kotiin vietäväksi ja sen jälkeen suunnata nokka kohti Vaasaa.

Kristiina

Huhtikuu - April

 

Huhtikuu on kevätveikko, nuortuu vanha, toipuu heikko.

- kuukausirunoja Birgit-mummu

 

Lisää kuvia aiheesta täällä: