Jatketaan viikottaista valokuvahaastetta eli
viikon kohokohdat valokuvina. Kuvia voi olla viikosta vain yksi tai
niitä voi olla enemmän viikosta riippuen. Samalla haastan muitakin
valokuvauksen harrastajia liittymään sivustoon ja julkaisemaan omat
viikon kohokohtansa viikottain sivun alareunassa olevan linkin avulla.
Let's
continue the photo challenge highlights of the
week in photos. You can publish 1 picture/week or have several,
depending on your week. I hope other photographers will join this
challenge by posting your pagelink through Inlinkz at the end of the
page.
Sunnuntaina oli leivontapäivä
Maanantaina tehtiin lumitöitä
Tiistaina kävin ihalemassa kaunista päivää ja lumisia maisemia
Keskiviikkona sulatettiin pakastimet
Perjantaina piti kokeilla Hatšapurin tekemistä
Lauantaina alkoi tammikuulta peruttu makrameekurssi Kansalaisopisto Almassa
Hyvää alkavaa viikkoa ja sen tulevia kohokohtia.Jos haluat näyttää omat kohokohtasi, julkaise kuvasi sivullasi ja linkitä sivusi tänne alla olevan linkin avulla.
Keskiviikkona paikallisaviisimme julkaisi tiedon siitä, että Ristinummen ostoskeskuksen omistava yhtiö eli ostoskeskus on mennyt konkurssiin jo joulukuun puolessa välissä. Ei mikään ihme, niin huonossa kunnossa koko ostoskeskus on. En tiedä, koska se on rakennettu, mutta kun itse muutin Ristinummelle 30 vuotta sitten, tila oli jo olemassa.
Ristinummen tilanne kaavoituksellisesti ja varsinkin liiketilojen osalta on uhkaava ja samaan aikaan surkea. 90-luvulla, kun itse tänne muutin, Ristinummella oli vanhoja omakotitaloja, 70-80-luvuilla rakennettuja kerrostaloja ja 2 liiketiloille tarkoitettua aluetta. Tämä nykyinen ostoskeskus ja toinen Sala-ampujankadun suunnalla. Ostoskeskuksessa toimi vielä tuolloin kampaaja, kioski, ravintola ja kauppa. Oli siellä välillä poliisilaitoksen paikallispiste ja jotain muutakin liiketoimintaa. Jo silloin sen kunto ja tilaratkaisut alkoivat olla kyseenalaisia. Toinen, Sala-ampujankadun suunnalla ollut liiketila, jossa oli kioski, ravintola, taisi olla jonkinnäköinen leipäkauppa tai noutoruokapaikka tai jotain vastaavaa, suljettiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Nykyisin ostoskeskuksessa ovat jäljellä vielä parturi-kampaamo, ravintola ja pizzeria. Lisäksi siinä ovat seurakunnan tilat. Jo useamman vuoden nämä jäljelle jääneet urheat ovat toimineet tiloissa purku-uhan alaisena. 2-3 vuotta sitten kysyin kampaajaltani, mitä hän aikoo tehdä, jos tila suljetaan. Hän kertoi, että viereiselle, entiselle koulun tontille on suunniteltu kerrostaloja, joihin pitäisi tulla myös liiketiloja. Josko sieltä löytyisi paikka. Nyt luin lehdestä, että nekin suunnitelmat on peruutettu, koska edes alueella jo olemassa oleviin vuokra- ja omistuskerrostaloihin ei enää tahdo löytyä asukkaita. Tilalle on suunnitteilla omakoti- ja pientalotontteja, mutta ei liiketiloja.
Ristinummeen on yritetty kaupungin toimesta nyt satsata esim. liikunta- ja ulkoilualueita lisäämällä (liikuntapuisto, koirapuisto, nykyisten puistojen parannuksia jne.). Tilanne on kuitenkin se, että alueen palvelubensa-asema muutettiin viime vuoden lopulla toistaiseksi kylmäasemaksi remontin takia. Liekö palaa sen jälkeen enää palveluasemaksi. Nakkikioski täältä häipyi jo vuosia sitten. Tällä hetkellä meillä on vielä terveyskeskus, jonka yhteydessä on myös hammaslääkäri ja neuvola. Nyt terveyskeskus ollaan lopettamassa, kun terveyskeskuspalvelut keskitetään Vaasan keskustaan. Hammaslääkärin ja neuvolan sanotaan vielä jäävän, mutta kun keskittämisvimma on päällä, epäilen niidenkin pikapuoliin katoavan kuvasta. Kauppoja täällä on vain yksi, S-Market ja sen yhteydessä apteekki. Kun terveyskeskus lakkautetaan, tuskin apteekki enää kauaa alueella jatkaa. S-Marketkin remontoitiin viime vuoden lopulla ja siinä yhteydessä sen valikoimaa ja lajitelmaa supistettiin rajusti, koska n. 4 km päähän Liisanlehtoon rakennetaan uusi Prisman tavaratalo. Palvelut siis tuntuvat Ristinummelta vähenevän huomattavaa vauhtia.
Vaikka kaupunki panostaa alueen ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksiin on jo nyt nähtävissä, että alue ei houkuttele asukkaita. Varsinkaan kerrostaloasukkaita, jotka ovat usein vähävaraisempia tai iäkkäämpiä ja ovat siksi paljolti lähipalvelujen ja joukkoliikenteen varassa. Siksi alueelle aiemmin aiotut liike- ja kerrostalotilat on siirretty syrjään. Kun suunnitteilla on niiden tilalle pien-, rivi- ja omakotitaloja, ne ovat paljolti tarkoitettuja todennäköisesti hieman varakkaammalle väelle, joka myös autoilee. Heitä ei paljon haittaisi, vaikka palvelut alueelta katoaisivatkin. Miten sitten käy kerrostaloasumisen alueella? Vaikka ympärillä on loistavat metsä- ja liikunta-alueet, eivät ne yksin riitä pitämään alueen nykyisiä asukkaita Ristinummella. Jos nykyiset palvelut katoavat eikä alueelle rakenneta uutta liiketilaa ja houkutella/kannateta nykyisen palvelutason pysymistä ja uusien palvelujen tuloa alueelle, ennen pitkää asukkaat, jotka nyt elävät lähipalvelujen ja joukkoliikenteen varassa, ovat pakotetut muuttamaan pois alueelta sinne, mistä palveluja löytyy. Ei tosin keskustaan, vaan niihin Vaasan lähiöihin, joissa palvelu ja joukkoliikenne pelaavat. Vaikka se tarkoittaisikin hienoista luonnonalueista ja niiden tuomista eduista luopumista. Ne kun jäisivät muutettaessa autolla pääsyn varaan ja siten monelle tavoittamattomaksi.
Gerby, jossa palvelutaso uhkaa samoin näivettyä, on nykyisellään se pienkerrostalo-, rivitalo ja omakotitaloalue Vaasassa. Tuleeko jatkossa myös Ristinummesta samanlainen alue, jossa asuu hieman parempaa ja varakkaampaa väkeä? Vai tehdäänkö tänne slummialue, jonka kerrostaloihin vähävaraiset ja vanhat ihmiset pakotetaan asumaan, kun muuta varallisuuteen sopivaa aluetta ei ole? Nykyinen suuntaus viittaa jompaankumpaan. Slummialueeseen ei jatkossa tarvitsisi panostaa, koska siellä asukkaat olisivat olosuhteiden pakosta ja yrittäisivät sieltä mahdollisuuksien mukaan pikaisesti pois muualle Vaasaan. Jos taas Ristinummesta tulee ns. paremman väen aluetta, mihin Vaasa sitten aikoo tunkea vanhukset, pakolaiset ja kaupungin vähävaraiset vuokralaiset? Johonkin vielä kauemmas mahdollisesti. Eli mihin suunnitellaan uusi slummi, jonne ei paljon palveluja tarvita?
Yli 30 vuotta sitten, kun muutin Ristinummelle, minulle ihmeteltiin, miksi muutan tänne pahamaineiselle alueelle. Sehän on slummi, jossa asuvat juopot ja rikolliset. Sen ajan jälkeen Ristinummi on siistiytynyt paljon. Silloin täällä oli enemmän palveluja ja uusia tuli aina vanhojen tilalle. Tänne saatiin kauan odotettu apteekki ja ennen siistiytymistä myös poliisin palvelupiste. Tuli nuorille Ristikka ja toimintaa koulun tiloihin. Seurakuntakin toimi tyydyttävästi alueella. Lisäksi kivenheiton päässä on iso Pilvilammen alue luonnonvaroineen. Metsäisiä alueita ja puistoja on riittävästi melkein jokaisen talon kulmalla. Mutta jos nykyinen suuntaus jatkuu eli jos alueen palvelut katoavat ja joukkoliikenne (suunniteltu Lifti-uudistus uusine reitteineen + aikataulujen nykyinen samanaikaisuus eli alueelta liikennöivät linja-autot "lähtevät" Ristinummelta kaikki samaan aikaan) ei parane vaan pahenee, on edessä uuden asuinpaikan löytäminen muualta sellaiselta alueelta, josta löytyvät palvelut ja yhteydet. Tosin sellaisen alueen löytäminen voi olla jatkossa Vaasan kaupungin päättäjien ja kaavoituksen takia vaikeaa, kun liiketilat kaavoitetaan alueille, joilla ei ole asuintiloja ja keskusta näivettyy. Missähän vaiheessa kaupungissa herätään siihen, että täällä tehdään jotain väärin kun asukkaat häipyvät, uusia ei tule ja palvelutkin siirretään sinne, missä ei asuta ja minne pääsemiseksi tarvitset rahaa ja auton.
Sekoita erillisessä astiassa kuivat aineet keskenään.
Vatkaa kuivat aineet ja kerma erissä vuorotellen rasva-sokeriseoksen joukkoon. Halutessasi lisää tässä vaiheessa myös manteliesanssi.
Jaa taikina muffinsivuokiin (11-12 kpl) niin, että ne täyttyvät hieman yli puolen välin.
Paista 200 C uunin alakeskitasolla n. 20 min. Jäähdytä muffinsit.
Tee jokaisen muffinsin keskelle omenaporalla tai veitsellä n. muffinsin puoleen väliin ulottuva syvennys. Älä tee syvennystä pohjaan asti. Ota reiän sisukset talteen astiaan.
Sekoita mantelilikööri/punssi/sitruunamehu, vesi ja sokeri pienessä kattilassa ja lämmitä sen verran, että sokeri sulaa (ei tarvitse kiehauttaa). Voitele pullasudilla jokaisen muffinsin pinta ja syvennys reilulla määrällä kostuketta. Kostuta ylijäävällä nesteellä myös muffinsien "reiät".
Annostele vadelmahillo lusikalla tai pursotinpussia apuna käyttäen vadelmahillo muffinsien reikiin ja pinnalle. Sekoita tomusokerista ja munanvalkuaisesta kuorrute ja pursota rengas hillon ympärille. Jos sinulla on jäljellä joulusta valmista piparkakkujen kuorrutetta, käytä sitä.
Tämä vuonna Runebergin tortut nautitaan kuuman rommitotin (kiehuvaa vettä, ruokokidesokeria, rommia) kanssa. Muffinsien "reiät" taas toimivat pohjana Runebergin triflelle. Kulhoon pohjalle reiät, päälle vadelmamarmeladia ja viimeiseksi vaniljalla ja sokerilla maustettu kermavaahto (1,25 dl kermaa).
Pikkunälkä voi yllättää ennen ruokailua, kesken arkisen tekemisen tai illalla telkkaria katsellessa. Siihen on hyvä varautua pitämällä käsillä yksinkertaisia tarvikkeita. Tai olisi muuten vaan käyttöä mukavalle alkupalalle.
Tomaatti-mozzarellacrostinit
9 palaa maalaispatonkia tai -leipää
3 tomaattia
1 pallo (210/125 g) mozzarellaa
suolaa, mustapippuria
tuoretta tai kuivattua basilikaa
Mausteöljy:
1 dl (oliivi)öljyä
1 iso valkosipulin kynsi
1 tl kuivattua tai 5-6 lehteä tuoretta basilikaa
Sekoita mausteöljy mittaamalla astiaan öljy ja sekoittamalla siihen murskattu valkosipulin kynsi ja kuivattu tai hienonnettu tuore basilika. Anna maustua.
Viipaloi tomaatit, poista siemenosat ja kuutioi liha.
Viipaloi leipä ja paahda viipaleet kevyesti. Sivele paahdetut viipaleet mausteöljyllä.
Annostele leivälle tomaattikuutioita. Ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.
Revi tomaattien päälle palasia mozzarellasta. Kruunaa crostinit kuivatulla tai hienonnetulla basilikalla.
Sitrushedelmät olivat vielä sesongissa ja ricottaa sai tarjouksesta, joten ruokalista muovautui sen mukaan.
Pinaatti-suppilovahverocannelonit
16 kpl canneloniputkia
Täyte:
öljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
3 dl pakastettua pinaattia tai nokkosta
1,5 dl pakastettuja suppilovahveroita
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
0,25 tl chilihiutaleita
1 tl kuivattua meiramia
ripaus muskottia
250 g ricottaa
1 dl parmesaani/pecorino/grana padanoraastetta
Kastike:
500 g tomaattimurskaa
1 valkosipulin kynsi
70 g tomaattipyreetä
1 tl kuivattua basilikaa
2 rkl balsami- tai punaviinietikkaa
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 tl sokeria
5-6 tippaa tabascoa
vettä
Päälle:
175 g mozzarellaraastetta
Sulata pinaatti ja suppilovahverot. Silppua ne pieneksi. Kuori ja silppua sipuli, murskaa valkosipuli.
Lämmitä paistinpannussa öljy keskilämmöllä ja lisää sipulisilppu. Kuullota n. 5 min.
Lisää hieman lämpöä ja kaada pannulle pinaatti ja suppilovahverot nesteineen. Anna sekoituksen paistua pannulla, kunnes liika neste on haihtunut. Lisää valkosipulimurska ja mausteet ja anna hautua n. 5 min. Jäähdytä seos.
Sekoita kulhossa ricotta ja juustoraaste. Lisää jäähtynyt pinaatti-sieniseos ja sekoita massa tasaiseksi.
Täytä canneloniputket pursotinpussia avuksi käyttäen pinaatti-sienimassalla ja lado putket uunivuokaan.
Sekoita kastikeaineet kaikki keskenään sekaisin. Kaada kastike cannelonien päälle vuokaan, huuhdo tomaattimurskapurkki alle desilitralla vettä ja kaada vesi myös vuokaan. Viimeistele paistos juustoraasteella.
Paista canneloneja uunin alatasolla 225 ºC n. 20-30 min, kunnes kastike poreilee ja pinta on saanut kauniin värin.
Tuo kaupan ricottatarjous osui oikeaan kohtaan, koska olin paria päivää aiemmin törmännyt netissä reseptiin, joka houkutti minua suuresti. Se nimittäin yhdisti lemmikkini veriappelsiinin ja ricotan. Ei kun letunpaistoon.
Veriappelsiini-ricottaletut
2 kanamunaa
250 g ricottaa
2 dl maitoa
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhoja
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
3 veriappelsiinia
voita paistamiseen
Veriappelsiini-timjamisiirappi:
2 dl veriappelsiinimehua (2-3 veriappelsiinia)
1,5 dl sokeria
1 tl kuivattua timjamia tai 1 rkl tuoretta hienonnettuna
Tee ensin siirappi. Purista kattilaan veriappelsiinien mehu, lisää sokeri. Keitä seosta hiljalleen n. 30 min. Nosta kattila levyltä ja lisää timjami. Anna jäähtyä ja viilennä kastike sen jälkeen jääkaapissa.
Riko munat kulhoon. Lisää ricotta ja maito ja sekoita ne sekaisin.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja vatkaa ne tasaiseksi muna-ricotta-maitoseokseen. Anna jauhojen turvota n. 20 min.
Pese veriappelsiinit hyvin ja leikkaa ne terävällä veitsellä ohuiksi siivuiksi.
Kuumenna voi lettupannussa keskilämmöllä (3-4). Lisää jokaiseen lettukoloon 1 veriappelsiinisiivu ja annostele päälle lettutaikina. Paista letut ensin yhdeltä puolelta, kunnes paistamattomankin puolen taikina alkaa hyytyä. Käännä letut ja paista toinen puoli. Jatka, kunnes kaikki lettutaikina on paistettu (n. 16 lettua). Tarjoa letut lämpimänä kylmän siirapin ja vaikka jäätelön kanssa.
Pidän kokeiluista ja tänä vuonna olin ajatellut testata pomeloa. Paikalliskaupassa ei ollut pomeloita, mutta jotain, joka muistutti greippiä ja oli nimeltään Sweetie. Tutustuin netissä kyseiseen hedelmään. Siitä sanottiin, että se on greipin makuinen joskin hieman vähemmän kitkerä. Päätin siis rohkeasti kokeilla vaikkapa keikauskakkuna, joka on suhteellisen varma valinta ensikokeiluksi. Löysin netistä sitruskeikauskakkureseptin, jota päätin soveltaa sweetieen. Koska siinä käytettiin marmeladia kakkuun ja kiilteenä, hankin 3 sweetietä (reilu 900 g), joista 2 meni marmeladiksi ja 1 kakkuun siivuina.
Mitä sitten opin tästä hedelmästä? Hedelmät ovat ensin vihreitä ja muuttuvat keltaisiksi kypsyessään. Joten valitse niiden houkuttelevien vihreiden sijasta mahdollisimman keltaiset hedelmät kaupasta. Kun hedelmän (á n. 300 g) kuorii, pyörittämisen jälkeen kuori irtoaa helposti, mutta vaalea osa ei lähde kuoren mukana, vaan sweetie on "kuorittava" toiseen kertaan valkoisen osan irrottamiseksi. Lohkoja irrottaessani totesin, että niiden kalvot ovat suhteellisen paksuja ja siksi lopullinen siistiminen marmeladiksi on tehtävä kattilaan, koska sinne valuu mehu ja saa irrotettua hedelmälihan suoraan ilman kalvoja. Maksoin sweetiestäni n. €3,-/kg, mutta kuoret ja kalvot painoivat siistimisen jälkeen n. 150 g, joten hedelmäliha ja mehun hinnaksi tuli n. €6,-/kg. Sotkuinen ja tahmea työ siistimisessä. Tuloksen oli 300 g marmeladia.
Sweetiemarmeladi
n. 600 g sweetietä
100 g hillo-marmeladisokeria
ripaus kanelia
Kuori sweetiet, poista valkoinen osa ja kalvot niin, että kattilaan jää mehu ja hedelmäliha. Kiehauta ne ja anna poreilla hiljalleen n. 10 min. Soseuta seos sauvasekoittimella.
Lisää sweetiesoseeseen sokeri ja kaneli. Anna kiehahtaa ja poreilla sen jälkeen hiljalleen ilman kantta n. 15 min. Purkita steriiliin lasipurkkiin.
Sweetiekeikauskakku
Pohjalle:
1 sweetie ohuina siivuina
30 g (2 rkl) voita sulatettuna
2 rkl fariinisokeria
Kakku:
125 g voita tai leivontamargariinia
0,5 dl sokeria
125 g (2 dl) vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
150 g (n. 4,5 rkl) sweetiemarmeladia
3 kananmunaa
Kiille:
2 rkl sweetiemarmeladia
1 rkl vettä
Voitele ja korppujauhota Ø20 cm (irtopohja)vuoan reunat ja vuoraa pohja leivinpaperilla.
Mittaa kulhoon kaikki kakkuainekset ja vatkaa sekaisin tasaiseksi taikinaksi.
Leikkaa terävällä veitsellä sweetiestä pois kuoret ja kuorien sisällä oleva valkoinen osa. Leikkaa hedelmäliha ohuiksi viipaleiksi.
Levitä kakkuvuoan pohjalle sulatettu voi (30 g). Ripottele päälle tasaisesti fariinisokeri. Lado niiden päälle sweetieviipaleet.
Nostele kakkutaikina lusikalla vuokaan pohja-aineiden päälle.
Paista kakku 200 ºC uunin alakeskitasolla n. 35-40 min. Jos käytät irtopohjavuokaa, asettele vuoka uuniin uunipellin päälle, rasvaa todennäköisesti valuu vuoasta. Tarkasta kypsyys tikulla. Nosta kypsä kakku jäähtymään n. 10 minuutiksi, kumoa se sitten tarjoilualustalle.
Lämmitä kiillettä varten marmeladi ja vesi kattilassa, kunnes seos on sopivan juoksevaa. Levitä kiille pullasudilla kakun pinnalle. Anna seistä hetki ennen tarjoilua.
